perjantai 8. kesäkuuta 2018

Vilskettä kesäkuun alkuun

Meidän nuorimmainenkin pääsi nyt yläasteelta ja viikon päästä jännätään, että mihin seuraavaksi. Nyt hän viettää kuitenkin ansaittua lomaa, samoin kuin keskimmäinen, kun hänellä loppui määräaikainen työ. Niinpä maanantaina keskimmäinen tuli Kemistä junalla meille koiransa kanssa. No, poikakaveri tuli seuraavana päivänä perässä heidän kissan kanssa ja nuorimmaisellekin oli tullut yksi kaveri kauempaa vierailulle, niin riittihän meillä vilskettä. 


Tässä Fredi, kohta puoli vuotta, ja Maisa, vuoden ikäinen, sopuisasti samalla vesikupilla. Olihan haastavaa yrittää ottaa niistä yhteistä kuvaa.


Tässä menossa kisuamista, joka useammin yltyi liian rajuksi. Fredi oli aika usein turhaa härnäämässä Maisaa ja myös meidän Axua. Ja niin kuin tässä näkee Axun ilmeestä, niin kyllä se takaisin antoi. Ja Fredi selkeesti alistui meidän koiralle, kun se kunnolla sille sanoi, mutta silti Fredi jatkoi härnäämistä.


Loppu ajasta niillä jo meni selvästi rauhallisemmin, mutta aikamoinen jääräpää tämä nuori koira oli. Eilen he lähtivät takaisin Kemiin ja niin oli Maisa ja Fredi olleet väsyneitä ja nukkuneet heti kotiin päästyään. Ja niin nukkui myös meidän Axu.

Lämpimät ilmat loppui viikonlopun jälkeen ja nyt onkin ollut todella vilpoista. Eilen satoi vihdoin ja viimein vettä ja nyt on aikalailla pilvessä. Pihalla onkin nyt ehditty tehdä kaikenlaista. Mies öljysi meidän pihatuoleja.






Marjapensaita ollaan siirrelty ja kasvimaata laitettu. Kuunliljatkin oli niin runsaina, että annettiin niitä eteenpäin. Mutta kesäkukat on edelleen puutarhalla, jospa tässä vielä ne saisi haettua. 


Muuten rupeaakin pihalla olemaan hommat hyvällä mallilla. Käsitöitä olen tehnyt harvakseltaan, eikä tällä hetkellä ole kuin yksi keskeneräinen puikoilla ja se on Niina Laitisen Kiertolaiset. 

Mukavaa kesäkuun alkua kaikille, vilpoisimmista keleistä huolimatta :)


3 kommenttia:

  1. Onpa ollut eloisaa seuraa, kun koirat ja kissakin siellä ovat talostelleet ihmisten lisäksi. Hyvä muuten, että Axu pitää puolensa ja näyttää vieraalle "kaapin paikan". ;)

    VastaaPoista
  2. Yllättävän hyvinhän nämä karvakaverit tulivat kuitenkin toimeen. Onhan se mukava, kun yleensä on yksin ja sitten yht äkkiä onkin kavereita. Ei varmaan malta makoilla. )
    Meillä juuri hoitokissa Merrin kanssa. Merri on ihan innoissaan, kun on pienempi. Toinen on varovainen ja ihmettelee, mitä toinen tekee. Tykkää kuitenkin, eikä sähistele, kun harvakseltaan.

    VastaaPoista
  3. Harkitsen jo monetta viikkoa kesätuolien maalaamista. Harkitsen ja harkitsen, kun en pääse väristä sopuun itseni kanssa. Huokaus.

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi :)