Syksyä syksyä

Hoksasin just että on vissiin ollut kiireistä syksyä, kun en ole syyskuussa ehtinyt kirjoitella mitään. 

No, syyskuussa kävimme mieheni kanssa Hossassa vähän patikoimassa. Lähdimme perjantaina ajelemaan ja päädyimme yöksi Hossan Lomakeskukseen. Siellä meillä oli huone sellaisessa 
rivitalotyyppisessä majoituksessa, jossa huone ja asunto oli sama asia. Jos katsoo kuvaa lomakeskuksesta, niin ymmärtää ehkä paremmin mitä tarkoitan. 

Lauantai aamuna lähdimme ajamaan pienen matkan kohti Ölökyn Ähkäsyn lähtöpistettä.  Reitti oli noin 10 kilometriä ja kiersimme sen myötäpäivään, mikä oli hyvä ratkaisu, koska alkumatkassa oli enempi nousua ja laskua ja silloin olimme vielä täysissä sielun ja ruumiin voimissa. 

Julma-Ölkky kuuluu Suomen suurimpiin kanjonijärviin. Kanjoni on syntynyt aikoinaan maanrepeämästä ja vedet sinne tulee lähteistä ja valumavesistä. Pituutta sillä on 3 kilometriä ja kanjonien seinämien korkeus on jopa 50 metriä ja kanjonissa on syvyyttä toiset 50 metriä. Ölkky on lapinkieltä ja tarkoittaa rotkoa.

Kanjonin päältä laskeuduttiin alas ja lopulta pitkospuita pitkin 

Ölkynperälle, missä pidimme tauon ja paistoimme nuotiolla makkaraa ja nautimme eväsleivät ja termarista teetä.

Sitten polku jatkuikin rotkon toiselle puolelle ja kohti lähtöpistettä.

Puolessa välissä kanjonia oli ihana riippusilta, jonka tällä kertaa jätimme väliin. 

Mutta kanjonia saimme ihailla tälläkin puolella.

Ja kaikkea pientä kivaa oli myös polkujen varrella.

Täytyy myöntää, että kierros oli aika raskas, mutta kyllä oli näkemisen arvoinen. Ei tarvinnut unta odotella illalla, kun nukkumaan meni.

Seuraavana aamuna kävimme vielä katsomassa Lounatkoskea ennen kuin lähdimme kotimatkalle.

...ja sen vanhaa myllyä.

ja ihastelimme lintujen kerrostaloa.

Mutta näihin tunnelmiin toivottelen kaikille

ihanaa syksyistä lokakuuta :)