Syksyn tuntua

Niin se rupeaa olemaan elokuu jo lopuillaan ja kesä takana päin. Minulla on näemmä tullut yli kahden kuukauden tauko päivityksessä, mutta onpa ollut niin paljon muuta mielessä ja on tullut ulkoiltua, etten ole malttanut koneella istua. 

Piti ihan katsoa mitä olin aikaisemmin kirjoitellut ja kuvia laitellut, että olin niidenkin suhteen ajan tasalla. Jospa tässä aloittelisin sitten kesän aikana tehdyistä vähistä käsitöistä.

Nämä sukat aloittelin junamatkalla Helsinkiin kesäkuussa ja lopettelin joskus heinäkuun puolella. 

Lankana on Nalle, puikot 3 ja koko noin 37-38.

Sitten virkkailin kesän aikan niin sanottuja "miehen korvikkeita".
Eli maton liukuestettä, jonka ympärille virkkasin vanhasta Miami-langasta reunukset. Näillä on helppo aukaista lasipurkkeja, ei luista ja saa tukevan otteen kannesta.

Suosittelen testaamaan, on itsellä käytössä ja annoin myös omille vanhemmille ja kehuivat kovasti.

Viikonloppuna sain valmiiksi toiset villasukat, tällä kertaa 7-veljestä langasta. Puikot 3.5 ja koko 40.

Sukkien malli on kirjasta "Villasukkien uudet kuviot" ja tykästyin tuohon yksinkertaiseen malliin se varran, ett nyt on jo toisetkin puikoilla samoilla langoilla. Ja osittain samoilla langoilla sen vuoksi, kun muun väriset langat on nyt penkin sisällä ja sen penkin päällä on Maisa-kissan hiekkalaatikko. 

Maisa tuli meille useammaksi viikoksi hoitoon, kun viikon päästä Maisalla on tuossa Oulussa kulmahampaiden poisto ja sen jälkeen pitää olla vähän rauhallisemmin ja se ei kotioloissa Fredin kanssa oikein onnistu. Axun kanssa sujuu yhteiselo jo aika leppoisasti.

Maisa on taas ominut itselleen paikan ikkunalta, josta voi verkon takaa seurata mitä pihalla tapahtuu.

Axun kanssa on tottunut, että sen kyllä kuulee ja näkee missä se on. Maisan kanssa saa välillä ihmetellä, että missä se on kun ei näe eikä kuule sen liikkumista. Alussa Maisa pysytteli omissa oloissaan, mutta nyt se selkeesti seuraa meidän tekemisiä. Tänäänkin etsin ja huutelin sitä, kun ei missään näkynyt, niin kohta se oli mun selän takana ihmettelemässä, että mitäs minä nyt huutelen.

Axullakin meni muutama päivä totutteluun Maisan kanssa, mutta nyt jo taas aika hyvin pärjäävät.

Mukavaa elokuun loppua kaikille. Tälle viikolle lupasivat vielä vähän lämpimiä päiviä, joten nautitaan niistä :)

Äitienpäivää ja vapaita

Minä olen saanut nauttia neljän päivän vapaista ja todellakin olen nauttinut. Viikonloppuna tuli keskimmäinen tytär käymään poikaystävänsä ja koiran kanssa. Tällä kertaa Maisa-kissa oli jätetty kotiin. Meidän Axulla ja tyttären Fredi-koiralla on aina vähän kisailua meneillään, kun nuori haluaisi leikkiä ja vanha ei. Tässä meidän paukapäät kävelyn jälkeen oikein kuraisina. Olivat irtaallaan metsälenkillä ja Axu sai päähänsä lähteä kulkemaan kuraojaa pitkin ja toinen tietysti perässä. Kyllähän me kehuttiin niitä.

Onhan niitten touhuja kiva seurata, vaikka välillä pitikin sisällä laittaa portteja rajaksi että osasivat rauhottua.

Tällä kertaa meillä ei ollutkaan äitienpäivänä mitään oikeaa kakkua, kun lauantaina kävimme Raahessa minun vanhempien luona ja sunnuntaina käytiin sitten täällä miehen vanhempien luona. Niinpä leivoin meille inkivääri-porkkanakakkua, jota syötiin pitkin viikonloppua.

Muutenkin viikonloppu meni hyvän ruuan ja herkuttelun merkeissä. Mies paistoi meille sisäfilepihvit, joiden kanssa  misomajoneesia. Tuo misotahnalla maustettu majoneesi oli todella hyvä yhdistelmä lihan kanssa. Ja kun herkuttelusta puhutaan, niin sain minä tietysti yhden lempisuklaistani lahjaksi.

Jossain facebook-ryhmässä näin itsetehdyt apurit purkinavaukseen. Olen joskus aikaisemminkin törmännyt niihin ja muistaakseni olen joskus kokeillut tehdäkin, mutta silloin en ainakaan itselle tehnyt. Nyt olen väkertänyt useamman ja yhden veinkin jo äidilleni ja yhden otin tietysti itselle. Ja aineksia kun on, niin kiva virkkailla näitä miehen korvikkeita, niin kuin niitä jossain on nimitetty.

Eli tämähän on maton liukuestettä, jonka ympärille virkkasin reunuksen. Mutta heti tuli käyttöön ja hyväksi todettu.

Kovasti ei voi vielä kehua että luonto olisi vihreänä, mutta hyvällä alulla sentään.

Viikonloppunahan täällä satoi vaihtelevasti, mutta tänään on ollut aurinkoista ja tuulista ja niinpä laitoin tälle keväälle ensimmäisen lakanapyykin ulos kuivumaan. Pihalla olisi tietysti haravointia vielä jonkin verran, mutta katsotaan jaksanko lähteä vai meneekö levon kannalle. Kävin pitkästä aikaa joogatunnilla nyt aamupäivästä ja mukavasti tuli tehtyä venytyksiä siellä.

Nyt voisin vähän lueskella muiden tarinoita ja sitten miettiä mitä tehdä, ellei aika hurahda siinä. Mukavaa viikkoa kaikille :)