tiistai 18. kesäkuuta 2019

Lomailua

Nopeasti meni kolmen viikon kesäloma, mutta kaikin puolin oli mukava loma. Käytiin vielä tässä viimeisellä viikolla Helsingissä, kun nuorimmainen meinasi ettei ole ollenkaan käynyt, mikä pitikin osittain paikkansa, kun on pienenä käynyt viimeksi. Leppoisasti meni sinne matka junalla ja aika kului käsitöitä tehden ja kirjaa lukien. 

Olimme Vantaalla Flamingossa yötä ja siinä yhteydessähän on Kauppakeskus Jumbo. Keskiviikko iltana kävimme Jumbon myymälöissä ja siellä oli Akateemisessa loppuunmyynti, kaikki -60% ja löysin pari kivaa käsityökirjaa. Näille jäi hinnaksi enää reilu kymppi kappaleelta.



Seuraavana päivänä mentiin sitten bussilla Helsinkiin ja kierreltiin siinä keskustan tuntumassa, lähinnä shoppaillen. Ja ostokset olikin sitten enimmäkseen tyttären vaateostoksia.

Kesäloman alussa otin vaihteeksi virkkuukoukun esille, monesti kesällä tekee mieli jostain syystä enempi virkata kuin kutoa, ja sain aikaiseksi patalapun ja ohje on Patalappuja a la carte -kirjasta.


Kuvan värit on kyllä nyt ihan oudot, mutta pohjana harmaa, jossa vaaleaa ja tummaa sinistä.

Eilen oli viimeinen virallinen lomapäivä ja sain aikaiseksi paistaa fetapinaattipiirakan ja oli kyllä maukasta. Mieskin kehui ja varmisti, että oliko se pelkkää kasvista eli kyllä oli.


Pihamaalla on nyt tällaista piristystä:

virpiangervoa


lumipalloheisiä


saniaista


ja kuunliljaa.




Mukavaa juhannusviikkoa kaikille, jospa sää pysyisi aurinkoisena :)




lauantai 8. kesäkuuta 2019

Pieni Karhunkierros 05.06.2019

Kävimme mieheni ja hänen veljensä kanssa kolmisenkymmentä vuotta sitten oikean Karhunkierroksen ja silloin sen lähtöpaikkana oli tuo Sallantie ja Ristikallio. Nyt kuultiinkin sitten että sitä on vielä vähän pidennetty ja laitettu lähtöpaikaksi myös Hautajärvi, mutta sitähän voi kiertää sellaisen matkan mitä itse haluaa. Näppärä lyhyempi versio tulee jos lähtee vaikka Oulangan luontokeskuksesta. 

No, joka tapauksessa ollaan miehen kanssa pitempään jo mietitty, että olisi kiva käydä se ihan lyhyt päivän matka eli Pieni Karhunkierros, jonka lähtö- ja päätepiste on Juumassa. Niinpä nyt kun meidän kesäloma ajoittui kesäkuun alkuun, niin ajateltiin että olisi hyvä lähteä testaamaan kuntoa. Kova seuraaminen oli sääennustuksissa, että saadaan sateeton päivä ja vihdoin viime tiistaina sitten mentiin Rukalle hotelliin yöksi ja keskiviikko aamuna oltiin jo yhdeksän aikoihin Juuman parkkipaikalla valmiina lähtöön. 




Etukäteen oltiin mietitty, että minkä verran pitäisi missäkin ajassa kulkea ja arveltiin, että sopiva kokonaisaika olisi 6-7 tuntia. Eipä me kuitenkaan osattu kartalta katsoa, että minkälaista maastoa mikäkin pätkä oli ja niinhän siellä oli joissakin kohdin kovastikin nousua ja laskua ja joissakin helpompaa tasamaata. Me oltiin liikkeellä normi lenkkareilla ja niillä pärjäsi hyvin, ei kastunut jalat. Sää kuitenkin suosi meitä, lähtiessä oli noin 10 astetta lämmintä ja ylin lämpötila kävi ehkä 16 asteessa ja pääosin oli pilvessä. Ja sääskiä ei ollut lainkaan vielä.

Juuman alue itsessänsä on jo nättiä, tämä kuva on otettu Juuman leirintäalueelta ensimmäiselle riippusillalle päin.






Ja tämä riippusillalta Juumaan päin.





Ensimmäinen pysähdyspaikka oli Myllykoski, missä voi käydä myös hyvin pikavisiitillä vaikka perheen kanssa makkaranpaistossa.







Mylly oli käytössä vuoteen 1949 asti, jolloin viimeiset jauhot jauhettiin. 2000-luvun alussa myllytupa kunnostettiin päiväkävijöitä palvelevaksi tuvaksi.

Myllykoskelta lähdettiin kulkemaan kierrosta myötäpäivään, mikä on suositeltavaa jatkoa ajatellen. Heti alussa tuli vastaan toinen riippusilta. Ja vaikka en pelkääkään kulkea niitä, niin siinä vaiheessa kun se rupeaa heilumaan edestakas, niin kyllä se vähän ilkeästi ottaa mahanpohjasta.




Matka jatkui kohti Pyöreälampea ja sinne oli monen näköistä polkua.







Pyöreälampi oli sievä lampi, jonka rannalla olisi ollut nuotiomahdollisuus, mutta me jatkoimme vielä eteenpäin matkaa.



Lammen ympäristössä ja itse lammessakin oli todella paljon kaatuneiden puiden runkoja, mitä kovasti ihmeteltiin.

Seuraava kohde olikin huikaiseva Kallioportti. Oli todella hankalaa yrittää saada valokuvaan sitä korkeuseroa, mikä siellä oli, mutta jospa näistä jotain selvää saa.









Kallioportilta laskeuduttiin 100 metriä maaportaita pitkin ja tämä oli syynä myötäpäivään kiertämiseen eli ei tarvinnut kiivetä niitä ylöspäin.

Tuo näköalatasanne näkyy alla olevassa kuvassa ylhäällä vasemmalla.




Kallioportin jälkeen kohteena oli Harrisuvanto ja nimensä mukaan paikka onkin ollut pitkään tunnettuna harjusten kutupaikkana. Matkalla Harrisuvantoon kuljimme pienen uoman varrella








Ja Harrisuvannossa pidimme pienen ruokatauon nuotion äärellä.







Ja sieltä matka jatkui taas riippusiltaa pitkin 




Kalliosaaren kautta 







kohti Siilastupaa.




Siilastupa pystytettiin vuonna 1940 talvisodassa ansioituneelle kenraali Hjalmar Siilasvuolle kalamajaksi. Aseveljet salvoivat hirret Venäjän puolella välirauhan aikana. Kenraali ei kuitenkaan koskaan ehtinyt käymään Jyrävän jylhissä maisemissa sijaitsevalla majallaan. Tupaa on peruskorjattu, mutta pääsääntöisesti se on alkuperäisessä kuosissaan. Nyt kämppä toimii 12 hengen autiotupana.




Siilastuvan nuotiopaikalla pidimme toisen evästauon ennen kuin menimme ihastelemaan Jyrävän komeaa köngästä. Siinä Kitkajoki puristuu kahden kallioseinämän väliin ja tipahtaa muutaman metrin matkalla yhdeksän metriä alas hurjasti pauhaten.





Jyrävältä olikin sitten lyhyt matka Aallokkokosken kautta 






takaisin Myllykoskelle






ja lähtöpaikkaan Juumaan.



Juumassa kävimme kahvilassa syömässä jäätelöt ja jututimme kahvilan- ja leirintäalueenpitäjää. Tämä oli vanhempi naishenkilö ja hän kertoi, että jossain vaiheessa tämä oikea iso Karhunkierros oli laitettu kulkemaan ohi Juuman eli patikoijat ei enää pysähdy Juumassa, mikä on tietysti kovasti vaikuttanut heidän toimintaansa. Ja sitä siinä mietti ettei heillä ole jatkajaa toiminnalle. Todella harmillista, on nimittäin hieno paikka.

Lopuksi vielä pitää todeta, että hyvin jaksettiin kulkea tuo 12 kilometriä ja loppu matka meillä meni sen verran joutuisasti, vaikka ei kiirehdittykään, että aikaa kului vain 5 tuntia. Ainut mitä olisi voinut harjoitella, niin portaissa kulkemista, oli nimittäin pohkeet kipeenä reissun jälkeen.

Loma jatkuu vielä viikon verran ja muutaman todella helteisen päivän jälkeen kuulostaa vähän jo ukkoselta. Mukavaa viikonloppua kaikille :)

J.K. Aiheeseen liittyen luin eilen vielä Anni Polvan kirjan Kumpi vei sydämeni vuodelta 1978.


sunnuntai 26. toukokuuta 2019

Muumeilua ja muistamista

Ostin Novitan muumilehden silloin kun se ilmestyi ja nyt innostuin katselemaan sitä vähän tarkemmin. Sieltä tykästyin lakki-malliin, vaikka en usein ole lakkeja tehnytkään. Ehkäpä siksi olikin kiva kokeilla tietyn ohjeen mukaan.


Lankana tässä on nallea ja puikot kolmoset. Tuo kirjoneulekuvio asettaa vähän haasteita kokoon nähden ja vaikka tein aikuisen koko-ohjeilla, niin kunnolla venytettynäkin lakki on aika jämpti omaan päähän. 


Aluksi tuo mallikuvio oli vähän hankala seurattava, kun ei vielä ollut muotoutunut muumien hahmoja, mutta pitemmälle kun pääsi niin ihan mukava oli tehdä. Katsotaan kenen käyttöön tämä jää.

Viime viikon sunnuntaina meillä oli 29. hääpäivä. Olin viikonloppuna töissä ja lauantaina kun tulin työpäivän jälkeen kotiin, niin minua odotti tällainen.



Oli kukkia, shampanjaa, mansikoita ja kakkua. Osasi mies yllättää vielä näin monen vuoden jälkeenkin. 

Viikko menikin nyt nopeasti ja torstaina minulla alkoi kolmen viikon kesäloma. Sen kunniaksi leivoin salted caramel cheesecaken meille kotiin ja toisen eilisiltaisiin työpaikan kevätpippaloihin. 



Sää ei oikein suosinut meitä, mutta aika kului silti rattoisasti. Siellä kävi myös työkaveri, joka jäi nyt keväällä äitiyslomalle ja jonka vauvalle tein nämä heartbeats-sukat ja pipon. Vauva oli mukana ja minä sain sylitellä ja nuuskutella tätä pientä rinsessaa. Onhan ne suloisia.

Tänään keskitytään illalla jääkiekko-otteluun ja mitalihan sieltä tulee takuuvarmasti. Mukavaa tulevaa viikkoa kaikille.


tiistai 14. toukokuuta 2019

Äitienpäivää ja vapaita

Minä olen saanut nauttia neljän päivän vapaista ja todellakin olen nauttinut. Viikonloppuna tuli keskimmäinen tytär käymään poikaystävänsä ja koiran kanssa. Tällä kertaa Maisa-kissa oli jätetty kotiin. Meidän Axulla ja tyttären Fredi-koiralla on aina vähän kisailua meneillään, kun nuori haluaisi leikkiä ja vanha ei. Tässä meidän paukapäät kävelyn jälkeen oikein kuraisina. Olivat irtaallaan metsälenkillä ja Axu sai päähänsä lähteä kulkemaan kuraojaa pitkin ja toinen tietysti perässä. Kyllähän me kehuttiin niitä.





Onhan niitten touhuja kiva seurata, vaikka välillä pitikin sisällä laittaa portteja rajaksi että osasivat rauhottua.

Tällä kertaa meillä ei ollutkaan äitienpäivänä mitään oikeaa kakkua, kun lauantaina kävimme Raahessa minun vanhempien luona ja sunnuntaina käytiin sitten täällä miehen vanhempien luona. Niinpä leivoin meille inkivääri-porkkanakakkua, jota syötiin pitkin viikonloppua.



Muutenkin viikonloppu meni hyvän ruuan ja herkuttelun merkeissä. Mies paistoi meille sisäfilepihvit, joiden kanssa  misomajoneesia. Tuo misotahnalla maustettu majoneesi oli todella hyvä yhdistelmä lihan kanssa. Ja kun herkuttelusta puhutaan, niin sain minä tietysti yhden lempisuklaistani lahjaksi.



Jossain facebook-ryhmässä näin itsetehdyt apurit purkinavaukseen. Olen joskus aikaisemminkin törmännyt niihin ja muistaakseni olen joskus kokeillut tehdäkin, mutta silloin en ainakaan itselle tehnyt. Nyt olen väkertänyt useamman ja yhden veinkin jo äidilleni ja yhden otin tietysti itselle. Ja aineksia kun on, niin kiva virkkailla näitä miehen korvikkeita, niin kuin niitä jossain on nimitetty.


Eli tämähän on maton liukuestettä, jonka ympärille virkkasin reunuksen. Mutta heti tuli käyttöön ja hyväksi todettu.

Kovasti ei voi vielä kehua että luonto olisi vihreänä, mutta hyvällä alulla sentään.




Viikonloppunahan täällä satoi vaihtelevasti, mutta tänään on ollut aurinkoista ja tuulista ja niinpä laitoin tälle keväälle ensimmäisen lakanapyykin ulos kuivumaan. Pihalla olisi tietysti haravointia vielä jonkin verran, mutta katsotaan jaksanko lähteä vai meneekö levon kannalle. Kävin pitkästä aikaa joogatunnilla nyt aamupäivästä ja mukavasti tuli tehtyä venytyksiä siellä.

Nyt voisin vähän lueskella muiden tarinoita ja sitten miettiä mitä tehdä, ellei aika hurahda siinä. Mukavaa viikkoa kaikille :)

perjantai 3. toukokuuta 2019

Valkoinen toukokuu

Nyt voisi laulaa vähän muunnellusti "valkoinen toukokuu, miksi taaskin tulit...", tänä aamuna meillä oli nimittäin useampi sentti lunta maassa ja kolme astetta pakkasta. Nämä valmiiksi saamani villasukat olisi tietysti ollut luonnollisempaa kuvata tänä aamuna lumen keskellä, mutta ehkä eilen oli mukavampi kuvata, kun ei tuuli tuiskuttanut lunta naamalle.

Nämä on tehty kahdesta valmiiksi raidottuvasta Nalle-langasta, kolmosen puikoilla ja silmukoita oli 56.



Vähän sitä mietin, että tuleeko liian äklöt ja saanko raidat kohdilleen, ja kyllähän nämä aika riemunkirjavat on, mutta melkein sain punaisen langan väritykset oikeille paikoille. Kokoa näille tuli 37.



Vappuna olin vapaalla, mutta munkit jäi tällä kertaa paistamatta, kun ei vanhemmat tyttäret päässeet käymään ja oltiin vain kolmestaan kotona. Vappu-päivänä kävimme mieheni kanssa tutustumassa Liminganlahden Luontokeskukseen ja siellä olevaan Lintutorniin. Sää ei oikein suosinut, vaan vettä alkoi tihuuttamaan sinne mennessä ja lämpötila oli aika lähellä nollaa.

Lintutornille meni ihan kunnon leveä kävelytie, vaikka aikaisemmin on vissiin ollut pitkospuut.






Lintutornissa oli oikeitakin lintubongareita ja olihan niiden välineet eri luokkaa mitä minun. Vähän yritin omallani kuvaa ottaa, mutta eihän sillä saanut kunnon kuvaa edes lähellä olevasta linnusta. No, nyt tiedän mikä menee seuraavalle ostoslistalle. Lintu on siis tuossa keskellä pöheikköä, jos siitä erottaa mitään.





En olisi tunnistanut lintua, mutta kuulin kun viisaammat puhui suokukosta ja sen sitten googlasin ja sehän se oli. Sinne tuli myös opas, joka on siellä pari tuntia päivässä opastamassa, ja siltä saa lainata kiikareita ja sillä oli todella tehokas kaukoputki, millä sai katsoa. Ja siltä kehtasi tällaset ummikotkin kysellä.



Luontokeskuksessa kävimme myös, kun meinasi sadetihku yltyä kunnon sateeksi. Siellä oli paljon tietoa, kuvia ja ääninäytteitä eri linnuista. Oli kyllä mielenkiintoista.



Ei pöllömpää...










Minulla on nyt iltavuoroa useamman päivän ja saan nauttia rauhallisista aamuista. Tänään käytiin koiran kanssa metsälenkki pitkästä aikaa ja siellähän oli kuin talvella konsanaan. Meillä oli kuitenkin oikein leppoisa kävelyreissu, eikä tuiskukaan haitannut kun oli oikea vaatetus. 


Ennen kävelyä laitoin vielä linnuille syötävää, kun oli lintulaudan ympärillä kova kuhina. Laiskoina ei oltu vielä otettu lintulautaa pois, lintujen onneksi.


Tämä on ikkunan takaa otettu kuva, ettei linnut säikähdä. Kovasti oli eri lintuja ja harakkakin kävi ottamassa osansa.

Mukavaa toukokuun alkua kaikille, kylmästä ilmasta huolimatta :)