Tänään onkin kevätpäiväntasaus ja valon tuloa ei voi mikään enää estää. Ulkona on ihana auringonpaiste, mutta vähän vilpoisampi tuuli. Meillä on perhe viettänyt taas tautista aikaa, tällä kertaa influenssan merkeissä. Kaksi ensimmäistä sairastajaa kärsivät tautia pitkän kaavan mukaan, mutta kun vanhimmalla tytöllä oli sunnuntaina jo aamusta vähän kuumetta, niin kiikutettiin hänet heti lääkärille. Todettiin influenssa ja sai siihen lääkekuurin, kun maanantaina piti olla virkeänä ruotsin yo-kirjoituksissa. Kuumetta taisi silloinkin olla, mutta jaksoi kuitenkin tehdä kokeen. Enää olisi perjantaina uskonnon kirjoitus ja sitten urakka olisi tällä erää ohi.
Viimeksi taisin mainita, että villasukkia meillä on ihan tarpeeksi jokaisella, mutta eipä ollut mitään puhetta pitemmistä villasukista. Olin aikaisemmin ostanut Dropsin Fabelia ihan muuhun tarkoitukseen, mutta sitten löysin kivan oman näköisen ohjeen ylipolven sukkiin täältä.
Ja niinhän sitä piti aloittaa niiden tekeminen. Ohje oli todella yksinkertainen ja hyvä niin, kun oli ensimmäiset pitkät sukat mitä neuloin.
Tänään sain ne sitten valmiiksi, kun olin tässä itsekin muutaman päivän toipilaana taudista. Ja niin kuin kuvasta näkyy aurinko paistaa oikein kirkkaasti.
Ja tässä valmiit sukat jalassani ja nämä sukat jää nyt ihan minulle itselleni. Malli ja väri oli sen verran "omani", että tykkään näistä tosi paljon.
Aurinkoa ja valoa toivotellen kaikille :)
Neulomista, virkkausta, leipomuksia ja muita harrasteita kera miehen, kolmen tytön ja yhden koiran.
keskiviikko 20. maaliskuuta 2013
tiistai 12. maaliskuuta 2013
Haaste Minnalta
Sain jo jokin aika sitten haasteen Minnalta ja lupasin tässä loman aikana yrittää vastata siihen. Ja nyt on loma vietetty ja viimeinen vapaapäivä menossa ennen töiden alkua. Eli en jättänyt ainakaan viime tinkaan. Tällaisia kysymyksiä sieltä haasteesta löytyi:
1.Mikä on kunnianhimoisin käsityöhaaveesi?
Minulla ei ole varsinaisesti mitään tiettyä haavetta käsitöiden suhteen, mutta aikomuksena on ollut että saisin joskus virkattua päiväpeitteen meidän parisänkyyn.
2. Mikä on ollut kunniahimoisin toteutuneista käsitöistä?
Olen aina ollut "huono" tekemään isoja töitä, ei ehkä ole pitkäjänteisyyttä tarpeeksi vaan pitäisi saada nopeasti valmiiksi. Mutta nuorena virkkasin ruutuvirkkauksella ison "seinävaatteen", mikä oli aikamoinen saavutus. Alkuperäinen ohje oli johonkin muuhun kuin virkkaukseen ja siinä lopputulos olisi ollut huomattavasti pienempi.
Tämä virkkaus on kooltaan 90cm x 90cm ja tämä oli meillä aikoinaan seinällä kehystettynä ja tummalla taustalla. Olen monesti miettinyt, että miten tätä voisi "jatkojalostaa".
3.Jos sinulla olisi aikaa ryhtyä tekemään käsitöitä, jääkö joskus aloittamatta, kun ei osaa päättää mitä?
Ei jää aloittamatta, kun yleensä on aina joku mielessä mitä seuraavaksi tehdä.
4. Mitä käsityötä teet mieluiten?
Tällä hetkellä virkkaaminen ja neulominen on aikalailla yhtä mieluisaa. Ja monesti onkin pari käsityötä yhtä aikaa tekeillä, (isoäidin neliötä ja sukkaa), joista voi valita sen hetken mielentilaan sopivaa tekemistä.
5.Liittyykö ammattisi käsin tekemiseen?
Ei liity ollenkaan, olen kaupassa töissä.
6.Vallitseeko työpisteessäsi (tai missä ikinä välineitä säilytätkään) totaalikaaos vai narskuvanpuhdas säntillisyys?
Taitaa olla se hallittu kaaos. Langat on aikalailla järjestyksessä, mutta olohuoneessa, missä teen käsitöitä on sitten levällään vähän kaikenlaista lankaa ja ohjetta.
7. Mitä käsityömateriaalia sinulla on varastossa valmiina odottamassa, mutta et ole koskaan tehnyt siitä mitään. Kuinka kauan olet sitä säilönyt?
Ei taida olla varsinaisesti mitään pitkäaikaisesa säilytyksesä ollutta, ehkä muutama lankakerä, jotka on jääneet käyttämättä. Ja on myös nappirasia, johon olen kerännyt nappeja "poistuvista" vaatteista ja nappeja tarvitsen aika harvoin.
8.Millaisessa mielentilassa teet käsitöitä? Korskuen kohti kunniakasta lopputulosta kaamealla faartilla? Nautiskellen, rauhoittuen? Miten?
Käsitöitä tulee tehtyä sohvalla rauhassa usein telkkaria katsoen tai radiota kuunnellen.
9. Nyt alkaa mielikuvitus loppua näiden kysymysten kanssa, mutta oletko sinä keksinyt joskus mielestäsi jonkun aivan uuden idean tai toteutustavan käsitöissäsi?
Eipä ole tullut keksittyä.
10.Minkä kouluarvosanan antaisit käsityötaidoillesi?
Olen aina ollut sellainen keskitien kulkija eli taitaa se olla kahdeksan se minun numero.
11. Mikä on sinulle rakkain jonkun muun tekemä käsityö?
Oma äitini on tehnyt niin paljon käsitöitä, että todella hankala valita jotain tiettyä, mutta laitan tähän kuvan hevosvillapuserosta, jonka äitini teki noin kymmenisen vuotta sitten vanhimmalle tytölle, kun tämä oli ala-asteella.

Tämä kuva tulikin isona, kun kopioin sen eri paikasta, mutta tämä on nuorimmaiseni tekemä joululiina ehkä eka-tokaluokalla, ja tämä on myös ollut mielestäni ihana.
1.Mikä on kunnianhimoisin käsityöhaaveesi?
Minulla ei ole varsinaisesti mitään tiettyä haavetta käsitöiden suhteen, mutta aikomuksena on ollut että saisin joskus virkattua päiväpeitteen meidän parisänkyyn.
2. Mikä on ollut kunniahimoisin toteutuneista käsitöistä?
Olen aina ollut "huono" tekemään isoja töitä, ei ehkä ole pitkäjänteisyyttä tarpeeksi vaan pitäisi saada nopeasti valmiiksi. Mutta nuorena virkkasin ruutuvirkkauksella ison "seinävaatteen", mikä oli aikamoinen saavutus. Alkuperäinen ohje oli johonkin muuhun kuin virkkaukseen ja siinä lopputulos olisi ollut huomattavasti pienempi.
Tämä virkkaus on kooltaan 90cm x 90cm ja tämä oli meillä aikoinaan seinällä kehystettynä ja tummalla taustalla. Olen monesti miettinyt, että miten tätä voisi "jatkojalostaa".
3.Jos sinulla olisi aikaa ryhtyä tekemään käsitöitä, jääkö joskus aloittamatta, kun ei osaa päättää mitä?
Ei jää aloittamatta, kun yleensä on aina joku mielessä mitä seuraavaksi tehdä.
4. Mitä käsityötä teet mieluiten?
Tällä hetkellä virkkaaminen ja neulominen on aikalailla yhtä mieluisaa. Ja monesti onkin pari käsityötä yhtä aikaa tekeillä, (isoäidin neliötä ja sukkaa), joista voi valita sen hetken mielentilaan sopivaa tekemistä.
5.Liittyykö ammattisi käsin tekemiseen?
Ei liity ollenkaan, olen kaupassa töissä.
6.Vallitseeko työpisteessäsi (tai missä ikinä välineitä säilytätkään) totaalikaaos vai narskuvanpuhdas säntillisyys?
Taitaa olla se hallittu kaaos. Langat on aikalailla järjestyksessä, mutta olohuoneessa, missä teen käsitöitä on sitten levällään vähän kaikenlaista lankaa ja ohjetta.
7. Mitä käsityömateriaalia sinulla on varastossa valmiina odottamassa, mutta et ole koskaan tehnyt siitä mitään. Kuinka kauan olet sitä säilönyt?
Ei taida olla varsinaisesti mitään pitkäaikaisesa säilytyksesä ollutta, ehkä muutama lankakerä, jotka on jääneet käyttämättä. Ja on myös nappirasia, johon olen kerännyt nappeja "poistuvista" vaatteista ja nappeja tarvitsen aika harvoin.
8.Millaisessa mielentilassa teet käsitöitä? Korskuen kohti kunniakasta lopputulosta kaamealla faartilla? Nautiskellen, rauhoittuen? Miten?
Käsitöitä tulee tehtyä sohvalla rauhassa usein telkkaria katsoen tai radiota kuunnellen.
9. Nyt alkaa mielikuvitus loppua näiden kysymysten kanssa, mutta oletko sinä keksinyt joskus mielestäsi jonkun aivan uuden idean tai toteutustavan käsitöissäsi?
Eipä ole tullut keksittyä.
10.Minkä kouluarvosanan antaisit käsityötaidoillesi?
Olen aina ollut sellainen keskitien kulkija eli taitaa se olla kahdeksan se minun numero.
11. Mikä on sinulle rakkain jonkun muun tekemä käsityö?
Oma äitini on tehnyt niin paljon käsitöitä, että todella hankala valita jotain tiettyä, mutta laitan tähän kuvan hevosvillapuserosta, jonka äitini teki noin kymmenisen vuotta sitten vanhimmalle tytölle, kun tämä oli ala-asteella.
Ja nyt tämä pusero on ollut ahkerassa käytössä nuorimmaisella tytöllä. Minulla oli itselläkin pikku tyttönä melkein samanlainen äitini tekemä valkoinen heppapusero ja se oli kyllä mieleinen.

Tämä kuva tulikin isona, kun kopioin sen eri paikasta, mutta tämä on nuorimmaiseni tekemä joululiina ehkä eka-tokaluokalla, ja tämä on myös ollut mielestäni ihana.
Nyt minun kuuluisi keksiä 11 uutta kysymystä ja laittaa tämä haaste eteenpäin viidelle.
En aio keksiä uusia kysymyksiä, nämä olivat niin haastavat, että "laitan vahingon kiertämään" ja nämä eteenpäin. Haasteen heitän seuraaville:
Pärrelle Pärren Puikoille
Suppikselle Onnen ihania silmukoita-blogille
Outille Outin oikein nurin-blogille
Lankakeijulle Silmukkasatuja-blogille
Nipille Taimitarhaan
Kyllä se kevät sieltä tulee, vaikka tänä aamuna meillä olikin huikeat -26 mittarissa. Mutta nyt taas aurinko paistaa ja lämmittää, että mittari näyttää alle kymmentä jo. Huomenna alkaa arkinen aherrus, mutta kyllä tällä lomanvietolla jaksaakin.
Aurinkoisia päiviä toivotellen :)
sunnuntai 10. maaliskuuta 2013
Lomailua
Kohta rupeaa olemaan talviloma vietetty, mutta ihanuuksien ihanuus, maanantai ja tiistai on vielä vapaapäiviä.
En ole mikään jääkiekon ystävä, mutta loma aloitettiin jääkiekko-ottelulla. Käytiin nimittäin katsomassa kummipojan ottelua, kun tämä pelaa A-pojissa. Onhan se jo aikamiesten touhua ja hyvinhän se kummipoika pärjäsi, teki yhden maalin ja syötti yhden. Ja olihan se mukavaa vaihtelua itsellekin.
Kotona touhuttiin kaikenlaista, mitä ei normaalina arkena jouda tekemään. Vaatehuoneesta kävin läpi vanhempien tyttöjen vanhoja vaatteita ja niin sai nuorimmainen taas "uusia" vaatteita käyttöönsä.
Yhtenä päivänä saatiin tehtyä nuorimmaisen kanssa viidensadan palan palapeli, jonka tyttö sai joululahjaksi. Ja olihan siinä keskimmäinenkin välillä tekemässä, kun odotteli hiusvärin vaikutusta.
Kuvan takana näkyykin meidän laskettelumonoja ja kypäriä, kun olimme seuraavana päivänä lähdössä Syötteelle laskettelemaan. Ja niinhän siinä kävi, että se oli juuri se pahin lumimyräkkäpäivä mikä sattui kohdalle. Rinteet oli pehmeällä lumella ja lunta satoi ja tuuli oli kova eli ei mikään mukava päivä laskettelulle. Mutta meillä lasketteluun kuuluu aina myös makkaranpaisto.
Nuotiolla mustuneiden makkaroiden syönti kuuluu asiaan. Kotimatkalla jouduttiin Oulun ohi ajamaan keskustan kautta, kun oli ne lumimyräkän aikaansaamat pahat kolarit moottoritiellä. Ja olihan se ajokeli todella huono.
Eilen oli tytöillä karkkipäivä eli makeaa mahan täydeltä, kun tein suklaafondueta.
Seuraavalla kerralla pitää kyllä muistaa laittaa jotain raikastakin dipattavaa, kun näillä eväillä lähti aika äkkiä makian nälkä.
Ja joka aamu tuli ulkoiltuakin, kun kävimme pitkän kävelylenkin koiran ja miehen kanssa.
Tässä olemme moottorikelkan jäljillä. Tuolla reitillä on kiva käydä, kun koira saa juoksennella vapaasti jos ei ole muita kulkijoita. Tänään sattuikin tässä melkein jo kodin lähellä tulemaan vapaana juossut koira vastaan ja tunnistettiin se nuorimmaisen kaverin koiraksi. Se seurasi meitä pihaan ja antoi lopulta kiinni, että sain vietyä sen sitten omaan kotiinsa.
Tietysti tuli myös tehtyä käsitöitä, mutta mitään ei ole valmiina. Pitempiaikainen peiteprojekti etenee tasaiseen tahtiin ja yksi uusi neulonta on päässyt alulle.
Tänään menemme taas katsomaan kummipojan jääkiekko-ottelua iltapäivällä ja huomenna alkaakin lapsukaisilla jo arki.
Oikein ihanaa ja aurinkoista tulevaa viikkoa kaikille :)
En ole mikään jääkiekon ystävä, mutta loma aloitettiin jääkiekko-ottelulla. Käytiin nimittäin katsomassa kummipojan ottelua, kun tämä pelaa A-pojissa. Onhan se jo aikamiesten touhua ja hyvinhän se kummipoika pärjäsi, teki yhden maalin ja syötti yhden. Ja olihan se mukavaa vaihtelua itsellekin.
Kotona touhuttiin kaikenlaista, mitä ei normaalina arkena jouda tekemään. Vaatehuoneesta kävin läpi vanhempien tyttöjen vanhoja vaatteita ja niin sai nuorimmainen taas "uusia" vaatteita käyttöönsä.
Yhtenä päivänä saatiin tehtyä nuorimmaisen kanssa viidensadan palan palapeli, jonka tyttö sai joululahjaksi. Ja olihan siinä keskimmäinenkin välillä tekemässä, kun odotteli hiusvärin vaikutusta.
Kuvan takana näkyykin meidän laskettelumonoja ja kypäriä, kun olimme seuraavana päivänä lähdössä Syötteelle laskettelemaan. Ja niinhän siinä kävi, että se oli juuri se pahin lumimyräkkäpäivä mikä sattui kohdalle. Rinteet oli pehmeällä lumella ja lunta satoi ja tuuli oli kova eli ei mikään mukava päivä laskettelulle. Mutta meillä lasketteluun kuuluu aina myös makkaranpaisto.
Nuotiolla mustuneiden makkaroiden syönti kuuluu asiaan. Kotimatkalla jouduttiin Oulun ohi ajamaan keskustan kautta, kun oli ne lumimyräkän aikaansaamat pahat kolarit moottoritiellä. Ja olihan se ajokeli todella huono.
Eilen oli tytöillä karkkipäivä eli makeaa mahan täydeltä, kun tein suklaafondueta.
Seuraavalla kerralla pitää kyllä muistaa laittaa jotain raikastakin dipattavaa, kun näillä eväillä lähti aika äkkiä makian nälkä.
Ja joka aamu tuli ulkoiltuakin, kun kävimme pitkän kävelylenkin koiran ja miehen kanssa.
Tässä olemme moottorikelkan jäljillä. Tuolla reitillä on kiva käydä, kun koira saa juoksennella vapaasti jos ei ole muita kulkijoita. Tänään sattuikin tässä melkein jo kodin lähellä tulemaan vapaana juossut koira vastaan ja tunnistettiin se nuorimmaisen kaverin koiraksi. Se seurasi meitä pihaan ja antoi lopulta kiinni, että sain vietyä sen sitten omaan kotiinsa.
Tietysti tuli myös tehtyä käsitöitä, mutta mitään ei ole valmiina. Pitempiaikainen peiteprojekti etenee tasaiseen tahtiin ja yksi uusi neulonta on päässyt alulle.
Tänään menemme taas katsomaan kummipojan jääkiekko-ottelua iltapäivällä ja huomenna alkaakin lapsukaisilla jo arki.
Oikein ihanaa ja aurinkoista tulevaa viikkoa kaikille :)
maanantai 4. maaliskuuta 2013
Kinuskia ja kettuilua
Tänään oli meidän perheen naisväellä ensimmäinen virallinen talvi/hiihtolomapäivä. Loman alku ei ainakaan ole mennyt ihan suunnitelmien mukaan, siivous on vieläkin tekemättä, mutta enpä ota mitään ressiä siitä asiasta. Eilen halusin leipoa täytekakun loman ja miehen nimipäivän kunniaksi ja siinä "tuhraantuikin" koko päivä. Oli nimittäin sen verran isotöinen kakku, mutta todella herkullinen.
Ohje on Kinuskikissan kirjasta kinuskikermakakku ja aivan ihanan makuinen. Koristelu jäi vähän puolitiehen, kun mies oli kahvikupin ja kakkulapion kanssa vieressä odottamassa, että milloin saa palasen :)
Aamulla oli tämän verran kakkua jäljellä. Tästä näkee täytteenkin, johon tuli kinuskikerman sekaan puolukkaa. Sopi todella hyvin.
Tänään meillä kävi minun vanhempanikin maistelemassa kakkua ja nyt ei ole enää kuin neljännes jäljellä.
Jokin aika sitten katsoin eteisen kaapista vaatevarastoa ja totesin, että meidän tytöt ei tarvitse tällä hetkellä yhtiäkään villasukkia, kun on useampi käyttämätön pari odottamassa pitäjäänsä. Ja mitenhän siinä sitten kävi? Aloitin tekemään kettukuvioisia villasukkia, joihin kuvion otin täältä. Neuloin ihan eri väreillä eli perinteisellä Pihlaja-karkki värityksellä, mitä on näkynyt monien muidenkin tekemänä.
Valkoinen lanka on Nallea ja värilliset jotain lankavarastosta löydettyä.
Kettu vähän lähempää. Ja täytyy kyllä sanoa, että tuo kirjoneule oli taas sellaista, että lanka tuntui kiristyvän turhan kireälle.
Nämä on nyt kuvattuna omissa jaloissani, mutta päätyivät lopulta kuitenkin nuorimmaisen käyttöön.
Meillä on vielä lomaa jäljellä ja käymme näillä näkymin päiväseltään Syötteellä laskettelemassa. Varmaan tulee muutama lasku tehtyä, mutta polvet ei enää kovin kestä sitä hommaa. Toivotaan, että sää suosii meitä.
Mukavaa maaliskuuta toivotellen :)
Ohje on Kinuskikissan kirjasta kinuskikermakakku ja aivan ihanan makuinen. Koristelu jäi vähän puolitiehen, kun mies oli kahvikupin ja kakkulapion kanssa vieressä odottamassa, että milloin saa palasen :)
Aamulla oli tämän verran kakkua jäljellä. Tästä näkee täytteenkin, johon tuli kinuskikerman sekaan puolukkaa. Sopi todella hyvin.
Tänään meillä kävi minun vanhempanikin maistelemassa kakkua ja nyt ei ole enää kuin neljännes jäljellä.
Jokin aika sitten katsoin eteisen kaapista vaatevarastoa ja totesin, että meidän tytöt ei tarvitse tällä hetkellä yhtiäkään villasukkia, kun on useampi käyttämätön pari odottamassa pitäjäänsä. Ja mitenhän siinä sitten kävi? Aloitin tekemään kettukuvioisia villasukkia, joihin kuvion otin täältä. Neuloin ihan eri väreillä eli perinteisellä Pihlaja-karkki värityksellä, mitä on näkynyt monien muidenkin tekemänä.
Valkoinen lanka on Nallea ja värilliset jotain lankavarastosta löydettyä.
Kettu vähän lähempää. Ja täytyy kyllä sanoa, että tuo kirjoneule oli taas sellaista, että lanka tuntui kiristyvän turhan kireälle.
Nämä on nyt kuvattuna omissa jaloissani, mutta päätyivät lopulta kuitenkin nuorimmaisen käyttöön.
Meillä on vielä lomaa jäljellä ja käymme näillä näkymin päiväseltään Syötteellä laskettelemassa. Varmaan tulee muutama lasku tehtyä, mutta polvet ei enää kovin kestä sitä hommaa. Toivotaan, että sää suosii meitä.
Mukavaa maaliskuuta toivotellen :)
tiistai 19. helmikuuta 2013
Fabelia kokeilussa
On se vaan niin ihanaa, kun päivät on valoisia jo pitkälle alkuiltaan. Eilen sattui taas vapaapäiväksi aurinkoinen ja ihana päivä, ettei paremmasta tietoa. Koiran kanssa kävin pitemmän lenkin, mutta muuten olinkin sisällä ja ihmettelin, että miten voikaan olla niiiiin likaiset ikkunat :)
Vapaapäivänä halusin tietysti leipoa jotain ja testasin "Uudet suklaaherkut"-kirjasta uutta ohjetta. Sieltä löytyi sellainen ihanuus kuin Suklaakolapiiras. Lähikaupasta ei löytynyt oikeanlaista kermaa, mikä vaikutti jonkin verran täytteen rakenteeseen, mutta sain kuin sainkin piiraan valmiiksi. Ja ainakin jääkapissa olon jälkeen se on oikein makoisaa ja pintakin vähän jähmeämpää.
Suklaan alla on kerros vaaleaa kolaa. Kuva ei tee ihan oikeutta piiraalle, mutta maku on sitäkin parempi.
Eilen sain myös valmiiksi Dropsin Fabelilla neulotut villasukat. Yleensä olen tehnyt villasukat paksulla sukkalangalla, joten tämä oli vähän erilaista kokeilua. Ihan kiva oli neuloa ja kivalta tuntui valmiit sukatkin. Vaikkakin sukat tuli keskimmäiselle tyttärelle yhteen sopivaksi hänen one piece -haalarin kanssa.
Ihan perussukkaa, johon tein pienen kolmiokuvion varteen. Lyhyt varsi, että voi helpommin pitää koulussa.
Tässä villasukat yhdessä haalarin kanssa. Värit sointuu aika hyvin yhteen.
Oikein aurinkoisia kevättalven päiviä toivottelen kaikille :)
Vapaapäivänä halusin tietysti leipoa jotain ja testasin "Uudet suklaaherkut"-kirjasta uutta ohjetta. Sieltä löytyi sellainen ihanuus kuin Suklaakolapiiras. Lähikaupasta ei löytynyt oikeanlaista kermaa, mikä vaikutti jonkin verran täytteen rakenteeseen, mutta sain kuin sainkin piiraan valmiiksi. Ja ainakin jääkapissa olon jälkeen se on oikein makoisaa ja pintakin vähän jähmeämpää.
Suklaan alla on kerros vaaleaa kolaa. Kuva ei tee ihan oikeutta piiraalle, mutta maku on sitäkin parempi.
Eilen sain myös valmiiksi Dropsin Fabelilla neulotut villasukat. Yleensä olen tehnyt villasukat paksulla sukkalangalla, joten tämä oli vähän erilaista kokeilua. Ihan kiva oli neuloa ja kivalta tuntui valmiit sukatkin. Vaikkakin sukat tuli keskimmäiselle tyttärelle yhteen sopivaksi hänen one piece -haalarin kanssa.
Ihan perussukkaa, johon tein pienen kolmiokuvion varteen. Lyhyt varsi, että voi helpommin pitää koulussa.
Tässä villasukat yhdessä haalarin kanssa. Värit sointuu aika hyvin yhteen.
Oikein aurinkoisia kevättalven päiviä toivottelen kaikille :)
torstai 7. helmikuuta 2013
Laskiaisen odottelua
Meillä on ollut nyt alku viikko kunnon sairastelua, kun on vatsatauti vaivannut. Ensimmäisenä sairastui nuorimmainen, sitten mies ja sen jälkeen keskimmäinen. Oireina on ollut oksentelu ja kuume. Muutaman päivän on aina kestänyt eli aika helpolla on mennyt ohi.
Käsidesi on ollut ahkerassa käytössä ja itse olen kiertänyt rätin kanssa desinfioimassa oven kahvoja, valokatkaisijoita ja kaikkea mahdollista. Minä ja vanhin tyttö ollaan vielä säästytty ja toivotaan, että se jostain syystä kiertää meidät. Vanhimmalla tytöllä alkaa huomenna yo-kirjoitukset äidinkielellä ja nyt jännitetään, että pysyykö terveenä. Niiden koululla on kuitenkin mahdollisuus tehdä sairaanakin koe kotona ja saavat oman valvojan paikalle, mutta toivotaan että sitä ei tarvita.
Maanantaina olin vapaalla ja sain vihdoin leivottua pullaa, jota olen jo pitkään aikoinut leipoa.
Edessä on kunnon voisilmäpullia ja takana on tulevia laskiaispullia. Sain vielä leivottua kanelisolmupullia, joita normaalisti aina teen.
Nuorimmainen tyttö sanoi joku aika sitten, että haluaisi vähän pidemmän tuubihuivin, kun aikaisempi on turhan tiukka. Niinpä tein Puro-langasta vähän pidemmän huivin palmikko kuviolla.
Huivissa on ainakin kolmea eri Puro-langan värisävyä.
Palmikko vähän lähempää.
Tänään huivi oli jo ollut kaulassa ja oli kuulemma "ihan hyvä" :)
Luistavaa tulevaa laskiaista kaikille :)
Käsidesi on ollut ahkerassa käytössä ja itse olen kiertänyt rätin kanssa desinfioimassa oven kahvoja, valokatkaisijoita ja kaikkea mahdollista. Minä ja vanhin tyttö ollaan vielä säästytty ja toivotaan, että se jostain syystä kiertää meidät. Vanhimmalla tytöllä alkaa huomenna yo-kirjoitukset äidinkielellä ja nyt jännitetään, että pysyykö terveenä. Niiden koululla on kuitenkin mahdollisuus tehdä sairaanakin koe kotona ja saavat oman valvojan paikalle, mutta toivotaan että sitä ei tarvita.
Maanantaina olin vapaalla ja sain vihdoin leivottua pullaa, jota olen jo pitkään aikoinut leipoa.
Edessä on kunnon voisilmäpullia ja takana on tulevia laskiaispullia. Sain vielä leivottua kanelisolmupullia, joita normaalisti aina teen.
Nuorimmainen tyttö sanoi joku aika sitten, että haluaisi vähän pidemmän tuubihuivin, kun aikaisempi on turhan tiukka. Niinpä tein Puro-langasta vähän pidemmän huivin palmikko kuviolla.
Huivissa on ainakin kolmea eri Puro-langan värisävyä.
Palmikko vähän lähempää.
Tänään huivi oli jo ollut kaulassa ja oli kuulemma "ihan hyvä" :)
Luistavaa tulevaa laskiaista kaikille :)
sunnuntai 27. tammikuuta 2013
Vapaan viikonlopun aikaansaannoksia
Meillä on nyt ollut töissä paljon sairaana porukkaa, on ollut mahatautia ja flunssaa, näitä iänikuisia kiusankappaleita. Sittenhän sitä on itsekukin joutunut joustamaan ja olemaan töissä enemmän kuin normaalisti. Niinpä minullakin on nyt pitkästä aikaa ollut vapaa viikonloppu ja olen kyllä nauttinut.
Joulun jälkeen teki mieli kovasti leipoa pullaa, mutta pullat on vieläkin leipomatta. Eilen sain kuitenkin sen verran leivottua, että tein pitkästä aikaa mangojuustokakkua. Ja olihan se hyvää :)
Tuo päällä oleva kiille oli vähän arvoitus miten onnistuu, kun en muistanut, että mistä se ohjeen olin katsonut. Mutta hyvin se kuitenkin onnistui.
Olen joskus aikaisemmin neulonut nuorimmaiselle tyttärelle niin sanotut "aluslapaset" eli lämpimät lapaset woolista, jotka mahtuu hyvin toisten lapasten tai kinttaiden alle. Nuorimmainen sanoikin tässä kovien pakkasten aikaan, että ei ole palellut käsiä, kun on ollut lapaset kinttaiden alla.
Meidän keskimmäinen tytär on oikea vilukissa käsien suhteen, yleensä kädet on sisälläkin kylmät, vaikka muuten olisi lämmin.
Niinpä sain hänellekin neulottua tällaiset aluslapaset woolista. On täyttä villaa ja varmasti lämpimät.
Yritettiin hyödyntää ulkona valoa, vaikka taivas olikin harmaana.
Neuloin pienen palmikon koristeeksi. Pienen siksi, kun en ole paljoa neulonut palmikoita. Tuota palmikkoa oli kiva tehdä, pitäisi kokeilla vähän leveämpääkin mallia jossain vaiheessa.
Meille on luvattu lumisadetta varmaan viikoksi eteenpäin, että tietää minkälaista hyötyliikuntaa saa iltasella harrastaa.
Mukavaa sunnuntaita ja alkavaa viikkoa :)
Joulun jälkeen teki mieli kovasti leipoa pullaa, mutta pullat on vieläkin leipomatta. Eilen sain kuitenkin sen verran leivottua, että tein pitkästä aikaa mangojuustokakkua. Ja olihan se hyvää :)
Tuo päällä oleva kiille oli vähän arvoitus miten onnistuu, kun en muistanut, että mistä se ohjeen olin katsonut. Mutta hyvin se kuitenkin onnistui.
Olen joskus aikaisemmin neulonut nuorimmaiselle tyttärelle niin sanotut "aluslapaset" eli lämpimät lapaset woolista, jotka mahtuu hyvin toisten lapasten tai kinttaiden alle. Nuorimmainen sanoikin tässä kovien pakkasten aikaan, että ei ole palellut käsiä, kun on ollut lapaset kinttaiden alla.
Meidän keskimmäinen tytär on oikea vilukissa käsien suhteen, yleensä kädet on sisälläkin kylmät, vaikka muuten olisi lämmin.
Niinpä sain hänellekin neulottua tällaiset aluslapaset woolista. On täyttä villaa ja varmasti lämpimät.
Yritettiin hyödyntää ulkona valoa, vaikka taivas olikin harmaana.
Neuloin pienen palmikon koristeeksi. Pienen siksi, kun en ole paljoa neulonut palmikoita. Tuota palmikkoa oli kiva tehdä, pitäisi kokeilla vähän leveämpääkin mallia jossain vaiheessa.
Meille on luvattu lumisadetta varmaan viikoksi eteenpäin, että tietää minkälaista hyötyliikuntaa saa iltasella harrastaa.
Mukavaa sunnuntaita ja alkavaa viikkoa :)
perjantai 25. tammikuuta 2013
Vähän arvuutusta
Yhtenä päivänä kun olin töissä tauolla, niin työkaveri hoksasi minun uuden kännykkäkotelon ja heitti sitten vähän puolivitsinä, että voisin tehdä hänellä tällaisen:
Otin tietysti "haasteen" vastaan ja sain mallikappaleen ja kyselin vähän tutuilta, että millainen sen pitää olla. Nuo ulokkeet piti olla sopivan pehmeät, että sen sisällä oleva juttu pystyy liikkumaan ja loppu onkin sitten itse kehiteltyä.
Malliksi suostui tämän viikkoinen tuntiheppani, eikä ollut asiasta moksiskaan :) Lankana oli Miami, joka tuntui ihanan pehmeältä ja varmasti tuntui hevosellakin miellyttävältä. Korvaosat neuloin ja loput tein virkkaamalla. Että tällainen tähän väliin.
Mukavaa viikonloppua, jospa pakkanen vähän lauhtuisi :)
Otin tietysti "haasteen" vastaan ja sain mallikappaleen ja kyselin vähän tutuilta, että millainen sen pitää olla. Nuo ulokkeet piti olla sopivan pehmeät, että sen sisällä oleva juttu pystyy liikkumaan ja loppu onkin sitten itse kehiteltyä.
Malliksi suostui tämän viikkoinen tuntiheppani, eikä ollut asiasta moksiskaan :) Lankana oli Miami, joka tuntui ihanan pehmeältä ja varmasti tuntui hevosellakin miellyttävältä. Korvaosat neuloin ja loput tein virkkaamalla. Että tällainen tähän väliin.
Mukavaa viikonloppua, jospa pakkanen vähän lauhtuisi :)
tiistai 15. tammikuuta 2013
Jämälangoista patalappua
Nyt on ollut monessa blogissa aivan ihania erilaisia virkattuja patalappuja ja heti on tehnyt itselläkin mieli patalappuja tekemään. Olen aiemmin virkannut Eeron-patalappuja ja tykännyt kyllä niistä kovasti, mutta omaan keittiöön niitä ei vielä ole jäänyt, vaan ne on mennyt lahjaksi.
Halusin kuitenkin kokeilla jotain eri mallia ja lisäksi halusin myös patalapulle pariksi patakintaan. Monia lehtiä piti selata ennen kuin löysin Suuri Käsityölehden liitteestä vuodelta 2009 sopivan mallin.
Loppujen lopuksi tämä oli ihan perusmalli, mutta sainpahan vähemmäksi epämääräisiä lankakeriä, joille ei ole mitään tiettyä tarkoitusta. Tein tämän patalapun kaksinkertaisena ja toinen puoli on yksivärinen harmaa.
Ja samaan sävyyn patakinnas.
Näitä kelpaa nyt käyttää leivonnan apuna, kun seuraavan kerran tulee makean nälkä.
Vaikka tämä päivä eli vapaa sellainen menee petivaatteita ulkoiluttaessa. Ennusteessa luvattiin kovempaa pakkasta, mutta täytyy tyytyä nyt tuohon sopivaan seitsemän asteen pakkaseen.
Mukavaa loppuviikkoa kaikille :)
Halusin kuitenkin kokeilla jotain eri mallia ja lisäksi halusin myös patalapulle pariksi patakintaan. Monia lehtiä piti selata ennen kuin löysin Suuri Käsityölehden liitteestä vuodelta 2009 sopivan mallin.
Loppujen lopuksi tämä oli ihan perusmalli, mutta sainpahan vähemmäksi epämääräisiä lankakeriä, joille ei ole mitään tiettyä tarkoitusta. Tein tämän patalapun kaksinkertaisena ja toinen puoli on yksivärinen harmaa.
Ja samaan sävyyn patakinnas.
Näitä kelpaa nyt käyttää leivonnan apuna, kun seuraavan kerran tulee makean nälkä.
Vaikka tämä päivä eli vapaa sellainen menee petivaatteita ulkoiluttaessa. Ennusteessa luvattiin kovempaa pakkasta, mutta täytyy tyytyä nyt tuohon sopivaan seitsemän asteen pakkaseen.
Mukavaa loppuviikkoa kaikille :)
torstai 10. tammikuuta 2013
Neuletunika
Nythän on perinteisesti alkanut kaikki mahdolliset alennusmyynnit.
Itsellä on tapana käydä läpi kirja-alennukset ja niinpä lähdin sillä mielellä, että jos sieltä löytyisi jotain käsityökirjoja. Kyllähän siellä niitäkin oli, mutta niinpä vaan hurahdin toiseen laitaan eli leivontaan.
Tällainen ihanuus löytyi kokeiltavaksi :
Ja tässähän oli sitten kaikkia ihania suklaaleivonnaisia :)
Syksyn aikana olin Salaisessa Neuleystävässä mukana ja sain Snyltäni ihania lankoja, joita nyt osan sain tehtyä valmiiksi.
Alunperin tämä oranssi lanka tuli yhden huiviohjeen mukana, mutta mielestäni se oli oikein sopiva nuorimmaiselle tyttärelleni. Ja kun myöhemmin sain itsevärjättyä vihreää lankaa, niin tiesin että ne tulevat olemaan samassa neuleessa. Pieneksi piristykseksi laitoin vielä vähän turkoosia sekaan ja tällainen tunika siitä sitten valmistui:
Takaa päin, ylhäällä pieni nappi.
Edestä päin ja eteen tuli tasku.
Tässä vähän lähempää kuviota.
Ja oranssia lankaa oli juuri sopivasti, jäi vain pieni nöttönen jäljelle.
Kuvat otettu kännykällä, niin jälki ei ole niin selkeää. Tunikan ohjeen löysin Suuresta Käsityölehdestä 2010 nro 2. Jouduin ohjetta vähän suurentamaan ja vaikka mieluummin teen kaiken aina suoraan ohjeesta, niin ihan hyvin tämä tällä kertaa onnistui. Ja tyttökin oli tyytyväinen.
Tässäpä oli tämän vuoden ensimmäinen käsityö ja oli kyllä kiva pitkästä aikaa tehdä "vähän isompaa".
Aurinkoista tammikuuta kaikille :)
Itsellä on tapana käydä läpi kirja-alennukset ja niinpä lähdin sillä mielellä, että jos sieltä löytyisi jotain käsityökirjoja. Kyllähän siellä niitäkin oli, mutta niinpä vaan hurahdin toiseen laitaan eli leivontaan.
Tällainen ihanuus löytyi kokeiltavaksi :
Ja tässähän oli sitten kaikkia ihania suklaaleivonnaisia :)
Syksyn aikana olin Salaisessa Neuleystävässä mukana ja sain Snyltäni ihania lankoja, joita nyt osan sain tehtyä valmiiksi.
Alunperin tämä oranssi lanka tuli yhden huiviohjeen mukana, mutta mielestäni se oli oikein sopiva nuorimmaiselle tyttärelleni. Ja kun myöhemmin sain itsevärjättyä vihreää lankaa, niin tiesin että ne tulevat olemaan samassa neuleessa. Pieneksi piristykseksi laitoin vielä vähän turkoosia sekaan ja tällainen tunika siitä sitten valmistui:
Takaa päin, ylhäällä pieni nappi.
Edestä päin ja eteen tuli tasku.
Tässä vähän lähempää kuviota.
Ja oranssia lankaa oli juuri sopivasti, jäi vain pieni nöttönen jäljelle.
Kuvat otettu kännykällä, niin jälki ei ole niin selkeää. Tunikan ohjeen löysin Suuresta Käsityölehdestä 2010 nro 2. Jouduin ohjetta vähän suurentamaan ja vaikka mieluummin teen kaiken aina suoraan ohjeesta, niin ihan hyvin tämä tällä kertaa onnistui. Ja tyttökin oli tyytyväinen.
Tässäpä oli tämän vuoden ensimmäinen käsityö ja oli kyllä kiva pitkästä aikaa tehdä "vähän isompaa".
Aurinkoista tammikuuta kaikille :)
sunnuntai 30. joulukuuta 2012
Pipoa päähän
Meillä on keskimmäinen tyttö kulkenut koko alkutalven ilman minkäänlaista päähinettä, ei kuulemma tarvi. Itse olen kyllä sitä mieltä, että kyllähän se pipo olla pitää.
Seijasiskon blogissa olen pitkään ihaillut Bravo-myssyä, on ihan sen näköinen, että nuorisokin tykkää. Niinpä ostin oikein tummansinistä Kaiku-lankaa ja neuloin myssyn. Ajattelin että väri on sen verran neutraalia, että tytär kelpuuttaisi ja sopisi myös hyvin tummansinisen takin kanssa.
Väri näyttää tässä melkein mustalta, mutta on luonnossa sinisempää.
Keskimmäinen ei halunnut malliksi, joten osa lankesi nuorimmaiselle. Vähän on reilun näköinen, mutta keskimmäiselle ihan sopiva.
Huominen Uuden Vuoden aatto menee töitä tehdessä, joten tein tänään valmiiksi iltapalapiirakan, josta jäi vielä huomiselle illallekin. Onpa valmis ruoka, kun tulee töistä kotiin.
Ohje on Ruutukokin vanhasta kirjasta ja pohjaan tulee perunamuusijauhetta ja päällinen on perus jauhelihariisi-sekoitetta kera paprikan ja tomaatin.
Oikein ihanaa Uutta Vuotta kaikille :)
Seijasiskon blogissa olen pitkään ihaillut Bravo-myssyä, on ihan sen näköinen, että nuorisokin tykkää. Niinpä ostin oikein tummansinistä Kaiku-lankaa ja neuloin myssyn. Ajattelin että väri on sen verran neutraalia, että tytär kelpuuttaisi ja sopisi myös hyvin tummansinisen takin kanssa.
Väri näyttää tässä melkein mustalta, mutta on luonnossa sinisempää.
Keskimmäinen ei halunnut malliksi, joten osa lankesi nuorimmaiselle. Vähän on reilun näköinen, mutta keskimmäiselle ihan sopiva.
Huominen Uuden Vuoden aatto menee töitä tehdessä, joten tein tänään valmiiksi iltapalapiirakan, josta jäi vielä huomiselle illallekin. Onpa valmis ruoka, kun tulee töistä kotiin.
Ohje on Ruutukokin vanhasta kirjasta ja pohjaan tulee perunamuusijauhetta ja päällinen on perus jauhelihariisi-sekoitetta kera paprikan ja tomaatin.
Oikein ihanaa Uutta Vuotta kaikille :)
keskiviikko 26. joulukuuta 2012
Tapsan ajelulla
Joulun pyhät rupeaa olemaan jo takana päin. Aika on kulunut mukavasti syöden, pelaten pelejä, syöden, lukien, syöden, virkaten ja taas syöden :)
Tänään käytiin perinteisesti Tapsanpäivä ajelulla minun vanhempien luona. Äitini oli laittanut pöytään vanhan joulukaitaliinan, jonka minä olin tehnyt joskus nuorena tyttönä. Ihan kivalta se vieläkin näytti, niin piti napata kuva siitä.
Molempiin päihin olin kirjonut tuollaiset kynttiläkoristeet. Ja vähän näyttää siltä, ettei se kuvio ole ihan keskellä liinaa :)
Mutta itse jouluaattona pukilla oli sen verran kiire, ettei kerennyt sisälle asti tulemaan, mutta lahjat kuitenkin jätti meidän perheelle. Lapset tuntuivat olevan tyytyväisiä lahjoihinsa, vaikkeivat mitään isompaa tänä jouluna saaneetkaan. Ja minäkin olin ollut kilttinä, kun sain uuden kännykän tai älypuhelinhan se taitaa olla. Sen verran iso se oli, että piti virkata sille ihan uusi kotelo.
Tässä minun keltainen puhelimeni kurkistaa suojastaan.
Ja samaan sävyyn virkattu isoäidin neliö tuli läpäksi kännykkäkotelolle ja ompelin vielä nepparit kiinnikkeiksi.
Jospa tämä vähän suojaisi uutta puhelinta. Ja kunhan oppisin vielä sitä käyttämäänkin :)
Huomenna alkaa arkinen aherrus, mutta mukavaa vuoden viimeisiä päiviä kaikille :)
Tänään käytiin perinteisesti Tapsanpäivä ajelulla minun vanhempien luona. Äitini oli laittanut pöytään vanhan joulukaitaliinan, jonka minä olin tehnyt joskus nuorena tyttönä. Ihan kivalta se vieläkin näytti, niin piti napata kuva siitä.
Molempiin päihin olin kirjonut tuollaiset kynttiläkoristeet. Ja vähän näyttää siltä, ettei se kuvio ole ihan keskellä liinaa :)
Mutta itse jouluaattona pukilla oli sen verran kiire, ettei kerennyt sisälle asti tulemaan, mutta lahjat kuitenkin jätti meidän perheelle. Lapset tuntuivat olevan tyytyväisiä lahjoihinsa, vaikkeivat mitään isompaa tänä jouluna saaneetkaan. Ja minäkin olin ollut kilttinä, kun sain uuden kännykän tai älypuhelinhan se taitaa olla. Sen verran iso se oli, että piti virkata sille ihan uusi kotelo.
Tässä minun keltainen puhelimeni kurkistaa suojastaan.
Ja samaan sävyyn virkattu isoäidin neliö tuli läpäksi kännykkäkotelolle ja ompelin vielä nepparit kiinnikkeiksi.
Jospa tämä vähän suojaisi uutta puhelinta. Ja kunhan oppisin vielä sitä käyttämäänkin :)
Huomenna alkaa arkinen aherrus, mutta mukavaa vuoden viimeisiä päiviä kaikille :)
lauantai 22. joulukuuta 2012
Joulukuun SNY-paketti
Tämän syksyn Salainen Neuleystävä rupeaa olemaan pikku hiljaa lopuillaan. Torstaina hain viimeisen paketin postista ja siellähän oli taas kaikkea kivaa ja jouluista.
Kolme kerää oli omaa suosikkilankaani eli Puroa, Sofi Oksasen Stalinin lehmät-pokkari (kivaa joululukemista), jouluteetä ja ihana Kotoilu-lehti, jossa paljon kaikkea ihanaa joulua varten ja tietysti joulukortti. Ja Salainen Neuleystäväni oli varmaan niin joulutohinoissaan, että unohti paljastaa itsensä, mutta uskon että asia korjaantuu piankin :)
Kiitos ihanasta joululahjasta, ja ihanaa ja rauhallista joulunaikaa sinulle ja kaikille muillekin :)
Kolme kerää oli omaa suosikkilankaani eli Puroa, Sofi Oksasen Stalinin lehmät-pokkari (kivaa joululukemista), jouluteetä ja ihana Kotoilu-lehti, jossa paljon kaikkea ihanaa joulua varten ja tietysti joulukortti. Ja Salainen Neuleystäväni oli varmaan niin joulutohinoissaan, että unohti paljastaa itsensä, mutta uskon että asia korjaantuu piankin :)
Kiitos ihanasta joululahjasta, ja ihanaa ja rauhallista joulunaikaa sinulle ja kaikille muillekin :)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)







