Sitä peruskamaa

 Syksyn tullen olen taas kaivanut sukkapuikot esiin ja ensimmäisenä tein sellaiset "lankavaraston tyhjennys" -sukat. Eli näihin sukkiin käytin seiska veikan keränloppuja, tällä kertaa sinisen sävyisiä. 

Kokoa näille sukille tuli 35-36 ja koska meillä ei ole ketään tämän kokoisilla jaloilla, niin laitan nämä menemään  Hopelle. Sen kautta löytyy varmasti joku, jonka varpaita nämä pääsee lämmittämään. 

Aloitin jo kutomaan toisia sukkia ja niistä tulee täsmäsukat. Keskimmäinen tytär toivoi uudet Maariat entisten puhkikuluneiden tilalle ja äitihän tekee, ja joululahjaksi tietysti. Aikuisille lapsille on jo vähän hankala keksiä joululahjoja, mutta on mukava kun villasukat kelpaa aina.

Leivontainnostukseni hapanjuuren kanssa jatkuu, joka viikko tulee leivottua ainakin se pari leipää kerralla. On se vaan niin hyvää. Olen paljon leiponut samalla hyvällä ohjeella ranskalaisia maalaisleipiä, se on hyvä perusohje, joka onnistuu melkeinpä aina. Ohjeessa käytetään vehnä- ja ruisjauhoa ja nyt testailin samaa ohjetta vähän eri jauhoilla. Laitoin vehnäjauhojen lisäksi speltti- ja kaurajauhoa ja siitä tuli kyllä meidän uusi lempparileipä.

Tässä ohjeessa on se juju, että yksi päivä menee siinä kun tekee taikinan ja käsittelee sitä ja muotoilee. Sitten taikina menee yöksi jääkaappiin ja se paistetaan seuraavana päivänä. Ja jos tulee kaksi leipää, niin se toinen leipä voi olla kylmässä toisenkin yön ja paistetaan vasta seuraavana päivänä. Meillä monesti käykin niin, että se ensimmäinen leipä katoaakin jo samana päivänä parempiin suihin.

Joulusta jo tuossa mainitsin ja piti kokeilla vähän joulukoristeen tekoa. Löytyi jemmasta vielä ikivanhaa punaista huopalankaa, josta väkersin pienen makrameen kanelitankoon. Lankana ei ehkä paras mahdollinen, mutta onpahan ainakin joulun värinen. Näitä voisi laittaa vaikka kuuseen koristeeksi tai laittaa joululahjaan roikkumaan, mitä nyt vaan keksiikään.

Nyt taidankin jatkaa niiden villasukkien kutomista ennen iltavuoroon lähtöä. Mukavaa marraskuun alkua kaikille :)