Minulla on tällä hetkellä menossa Kalevala-peiton palojen yhdistäminen ja se on ollut ihan kivaa puuhaa, mutta aikaahan siinä menee.
Ja tässä vaiheessa sitten hoksasin, että eihän minulla riitä tuo lanka enää reunuksen ympärille, niin piti laittaa tilaukseen yksi lisäkerä. Eli se siitä jämälankojen käyttämisestä. Muuten olen kyllä saanut käytettyä tähän jo omistamiani lankoja, joten ihan hyvä projekti ollut.
Keskiviikkona meillä oli viimeistä kertaa kansalaisopiston valokuvauskurssi ja laitanpa tähän kuvapläjäyksen kahdelta viimeiseltä kuvauskerralta.
Ensin olimme Oulun torinrannassa kuvaamassa ja silloin sattui ihana aurinkoinen ilma.
Tämä on Kiikelinsaaresta...
...ja tässä Pikisaaresta otettu kirjastolle päin.
Ja tämä Pikisaaren rannasta.
Ja viimeisellä kerralla kävimme Escurialissa, joka ei vielä ollut avoinna, mutta pääsimme sinne kuvaamaan eläimiä. Pääosin kuvaaminen tapahtui hämärässä sisätilassa, mikä aiheutti vähän enempi haastetta, samoin kuin liikkuvat eläimet,
Siellä oli vuohia, lampaita ja alpakoita...
Ja sitten oli sinikelta-arat ja neito-kakadut.
Ja olihan siellä paljon muitakin eläväisiä, kuten 25 kiloa painava kilpikonna, poneja, aaseja, kaneja, kissoja ja ja... kaikkea ei ehditty edes katsomaan ja kuvaamaan.
Nyt pitäisi sitten vaan lähteä aika ajoin kameran kanssa liikkeelle, että pysyisi yllä ja jopa kehittyisi kuvaustaito, kun on perusasiat nyt oppinut.
Minulla meneekin viikonloppu ja vapunaatto töiden merkeissä, mutta mukavaa huhtikuun loppua kaikille :)
Viikonloppuna sain viimeisen palan valmiiksi Kalevala-peitosta. Ja koska muutama ohje tuntui liian vaikealta ja monimutkaiselta, niin virkkasin joitakin paloja kahteen kertaan, mutta käytin niissä värejä vähän eri järjestyksessä, ettei ole ihan samanlaisia.
Olihan siinä hommaa, mutta nyt on 24 palaa valmiina.
Mieheni teki lapuille tällaisen levyn, minkä avulla voin pingoittaa nuo palat ja ovatpahan sitten suorassa ja kutakuinkin saman kokoisia. Enää ei olisi kuin peiton kokoaminen ja reunuksen teko, mikä on taas oma hommansa.
Olen ollut viime syksystä lähtien mukana Oulun Hope-yhdistyksen vapaaehtoistoiminnassa ja olen kyllä tykännyt. Aikaisemmin Matleena kertoi saaneensa paketin lahjoitukseen ja osa siitä on nyt menossa tuonne Oulun Hopeen. Viime viikolla Matleena toi kassin minulle ja siinä oli myös nämä Matleenan itse tekemät myssyt ja säärystimet.
Oli kiva nähdä Matleenaa ja todettiinkin, että asutaan paljon lähempänä toisiamme kuin luultiinkaan :)
Kevät etenee nyt huimaa vauhtia, kun mittari pysyy melkein jo yötkin plussan puolella. Ehkä muutama aste oli viime yönä pakkasta.
Eikö se soliseva vesi ole selvä kevään merkki ja tietysti kesärenkaiden vaihto autoon, mikä meillä tehtiinkin viikonlopun aikana.
Lämmintä viikkoa kaikille :)
Itse olin pääsiäisen muuten töissä, paitsi toinen pääsiäispäivä oli vapaata. Muuten meillä olikin talo täynnä väkeä, kun yhdessä vaiheessa oli kaikki lapset kotona ja isommilla poikakaverit mukana. Ja sittenhän meillä oli keskimmäisen tytön koiranpentu, joka laittoi lisäsäpinää elämään.
Fredi oli välillä vähän höppänä, kun saalisti omaa häntäänsä.
Vanhin tytär toi meille tällaisen pääsiäiskimpun,
ja keskimmäinen tytär oli leiponut täytekakun, mutta siitäpä en ehtinyt ottaa kuvaa. Siinä oli täytteenä omatekosta omenahilloa ja oli juuri sopivan makea. Omasta leipomuksesta ehdin nappasta kuvan, eli kinderpiirakkaa.
Suurena suklaan ystävänä vei vähän niin kuin kielen mennessään.
Muutaman uuden lapun olen saanut virkattua Kalevala-peittooni,
eli Nuotiovalkea ja Pohjolan Häät.
Sitten onkin vähän mietinnässä, miten teen loput palaset. Taidan päätyä siihen, että teen joitakin paloja kahteen kertaan, niin saan 24 palaa täyteen. Eiköhän siinä rupea sitten olemaan jo sopiva koko peitolle.
Eilen meillä oli taas valokuvauskurssi ja tällä kertaa lähdimme porukalla Koitelinkoskelle. Vähän jännättiin, että onko vettä näkösällä ollenkaan, mutta onneksi löydettiin sulaa kohtaa, mitä kuvata.
Sai harjotella virtaavan veden kuvaamista, ja vähän muutakin.
Kesällä on kyllä pakko mennä sinne uudestaan, on siellä niin hienoja kuvauskohteita.
Huhtikuu on nyt hyvällä alulla ja täällä taitaa nyt olla ensimmäisen kerran, että yöllä ei mennyt pakkaselle. Sehän taitaa sitten olla kevät. Mukavaa huhtikuun alkua kaikille :)
Nyt jätin puikot vähäksi aikaa rauhaan ja tartuin virkkuukoukkuun. Syksyllä aloitin Kalevalapeiton yhteisvirkkauksen ja alussa pysyinkin hyvin tahdissa mukana, mutta sitten kun tuli muutama vaikeampi lappu, niin innostus lopahti. Minulla on edelleen ne pari kesken jäänyttä lappua tekemättä, mutta olen sitten jatkanut muilla lappusilla.
Nyt sain valmiiksi Tellervon eli nro 19 ja suunnittelijana on Annika Yrjölä.
Ja toisena Sammon ryöstö eli nro 24 ja suunnittelijana Marika Nordling.
Nyt minulla on tähän Kalevalapeittoon jo 17 lappusta valmiina ja yhteensä peruslappuohjeita on 24 ja bonuslappuja vielä 4 lisäksi. Eli aika hyvällä mallilla peitto jo on.
Viikonloppuna olin varautunut virpojia varten ja mites kävikään. Peräti kaksi trulliporukkaa kävi ovella. Tällä alueella ei enää ole paljoa pieniä lapsia, niin se osaltaan selittää vähäisen määrän. Siinäpä jäi sitten pääsiäiseksi suklaata syötäväksi, mutta onneksi lapset on tulossa käymään, niin tekee varmaan kauppansa. Ei tarvi itse syödä nuorimman kanssa kaikkea.
Meillä on perinteisesti sellainen muniva kana, joka palmusunnuntaista lähtien munii jotain pääsiäissuklaata aina pääsiäiseen saakka. Nyt onkin selvinnyt helpolla, kun on vain nuorimmaiselle tarvinnut laittaa se herkku.
Ja löysin äitini virkkaaman liinan, joka on, en tiedä valehtelenko nyt, mutta varmaan 50 vuotta vanha.
Ja tässä on myös äitini tekemä uudempi liina.
Ja viikonloppuna ostin myös narsisseja.
Ja tässä yksi tyttöjen tekemä vanha pääsiäiskoriste, joka pääsi esille roikkumaan keittiön lampusta.
Aluksi ajattelin, että en laita paljoa koristeita, mutta kyllä ne lasten tekemät pääsiäiskoristeet on vaan niin ihania, että pakkohan niitä oli jotain esille laittaa.
Mukavaa ja aurinkoista pääsiäisen odotusta kaikille :)
Halusin seuraavaksi tehdä jotain telkkarinkatsomistyötä ja perusvillasukkahan käy siihen hyvin. Näissä ei ole mitään ihmeellistä, harmaa sukka valkoisilla raidoilla.
Lankana on seiska veikkaa ja puikot 3,5 ja koko on aikalailla omaan jalkaan sopiva eli noin 37. Nämä saakin olla viimeiset sukat vähään aikaan, jos välillä sitten jotain muuta.
Sukat on harmaat niinkuin on ulkona ilmakin tänään. Aivan pientä lunta tuiskuttaa tuulen mukana vähän joka suunnasta. Sitä ennen olikin pakkasta reilummin ja auringon paistetta.
Tässä vielä kuva minusta ja tyttären Maisa-kissasta, kun olivat viimeksi käymässä.
Maisa jäikin sitten meille muutamaksi päiväksi hoitoon, kun tytär kävi poikaystävänsä kanssa hakemassa vähän kauempaa koiranpennun. Ensimmäinen reaktio Maisalla oli selkä köyryssä takapakkia, kun se näki pennun.
Ja tässä welshin corgi, Fredi ja Maisa uskaltautuvat jo kuonokosketuksiin. Ja heti kun olivat kotiin päässeet, niin niistä oli tullut parhaimpia kaveruksia, jotka leikkivät sulassa sovussa.
Kävin tänään jo aamusta kaupassa ja samalla ostin virpojille jotain pientä annettavaa, kun ensi sunnuntaina on täällä päin se virpomispäivä.
Mukavaa pääsiäisen odotusta kaikille :)
Jokin aika sitten ostin Niina Laitisen kirjan Villasukkien Vuosi ja sain sieltä nyt ensimmäisen mallin valmiiksi.
Tämä malli on itse asiassa sellainen, mikä heti ensimmäisenä pisti silmään ja kaikista malleista tästä tykkään eniten. Ja sehän on Levottomat.
Lankana tässä on Nalle ja puikot numero 3. Ohje oli tehty eri langalle ja ohkasemmille puikoille, mutta mun käsiala on sen verran napakka, että ihan pystyin tekemään ohjeen mukaan ja hyvät tuli.
Nämä on kokoa 36-37 ja kerästä jäi pieni jämä vielä jäljelle. Nämä on menossa lahjaksi, mutta sen verran ihana ohje oli, että jospa nämä tulisi tehtyä vielä joskus itsellekin.
Mun talviloma on jo loppunut ja viimeistä vapaapäivää vietän ennen töitten alkua. Talviloman kunniaksi leivoin vähän makeaa.
Tämä on Kinuskikissan ohjeella S'more Salted Caramel Cake ja olihan se tietysti hyvää.
Itse pohja ei ollut niin makeaa, mutta päällinen senkin edestä. Hyvin kelpasi kahvin ja teen kanssa.
Maaliskuu maata näyttää ja kyllähän se aurinko jo mukavasti lämmittää päiväsaikaan. Yöpakkaset meinaa vaan vielä olla aika korkeita, parissakymmenessä huitelee.
Aurinkoista maaliskuun alkua kaikille :)
Tällä kertaa piti neulomani sukat lahjaksi entiselle työkaverille. Helpointahan on aina tehdä oman jalan kokoiset sukat, on helppo sovittaa ja katsoa työtä tehdessä miten edistyy. Nämä sukat onkin paljon isommat, niin meinasi tuottaa vaikeuksia. Sain onneksi sovitettua näitä ystävälleni, jolla on vähän tarvitsemaani pienempi jalka ja siitä pystyin vähän taas määrittelemään oikeaa kokoa. Tiedän, että on kokotalukoita ja niistä otinkin mitat, mutta aina sekään ei kuitenkaan päde.
Lankana näissä on seiska veikkaa ja silmukoita laitoin varteen 60, koska käsialani on aika tiukkaa. Ja koko on 41.
Mallikuvioita otin Niina Laitisen Ystävänpäiväsukista.
Helppoja, pieniä kuvioita, joita oli nopea tehdä. Nämä oli toiset kirjoneulesukat tälle vuotta ja nyt saa ne riittää vähäksi aikaa. Niinpä otinkin seuraavaksi puikoille Niina Laitisen Villasukkien Vuosi -kirjasta ohjeen Levottomat. On kyllä ollut mukava ohje tehdä ja lopputuloskin on ihana.
Nyt on täällä ollut kunnon pakkaskelejä, paras oli eilen aamulla -28. Tänä aamuna oli jo huomattavasti vähemmän -16 ja näyttääkin tulevan pilvinen päivä. Mutta oli pakkanen millainen tahansa, niin minulla on nyt talviloma.
Mukavaa loppukuuta kaikille :)
Olen jo pitkään ihaillut toisten tekemiä mökkisukkia ja kun Matleena oli tehnyt ihanat punavalkoiset, niin tajusin että noilla väreillä minäkin haluan ne tehdä. Minulla oli saman väriset langat seiska veikasta ja niinpä ryhdyin kutomaan. Varteen jouduin ottamaan nelosen puikot, että sain sukan mahtumaan jalkaan ja terässä käytin 3,5 puikkoja.
Matkin täysin Matleenalta tuon alaosan aitakuvion, kun se minun mielestä sopi siihen niin hyvin.
Nämä on menossa myös lahjaksi, tällä kertaa äidilleni. Mietin vielä, että laittaisinko pohjaan jotain että olisi kestävämpi ja ei luistaisi niin paljon. Pitää miettiä sitä vielä.
Nyt kun minulla on ollut innostusta sukkien tekoon, niin ostin Prismasta lisäinnostusta.
Niina Laitisen Villasukkien vuosi, tässä on paljon ihania ohjeita, on kirjoneuletta, pitsiä ja palmikkoa. Kunhan saan yhdet keskeneräiset kirjoneulesukat valmiiksi, niin sitten olisi varmaan palmikkosukkien vuoro.
Viime sunnuntaina leivoimme nuorimmaisen tyttäreni kanssa Runebergin torttuja. Ja nyt täytyy tunnustaa, että minulle se oli ensimmäinen kerta.
Ohjeen näihin otimme Kinuskikissalta ja tulihan niistä paljon parempia kun kaupasta ostetut. Kostukkeena käytimme Maltan reissulta ostamaamme Mantelilikööriä ja se sopi siihen täydellisesti. Tortuista tuli suorastaan suussa sulavia, niin herkullisia ne oli.
Seuraavana onkin vuorossa Laskiainen, joten oikein liukkaita mäkejä, heille ketkä mäkeen uskaltautuu :)
Sukat on nyt ollut usein puikoilla ja täytyy myöntää, että yhdet on tälläkin hetkellä. Mutta sainpas välillä tartuttua virkkuukoukkuunkin ja valmiiksi yhden palan Kalevala peittoon.
Nyt en enää tehnyt järjestyksessä, kun viimeksi palojen teko keskeytyi siihen, kun en ymmärtänyt ohjetta. Nyt valitsin takuuvarman palan, että pääsin taas eteenpäin peitossa.
Palan numero on 20 ja nimeltään Tapio.
Tätä oli mukava virkata, ohje oli selkeä ja ei liian monimutkainen. Tämä innostaakin jatkamaan taas virkkausta.
Mutta sain minä tässä välissä tehtyä yhdet villasukatkin, tällä kertaa vähän pienemmät. Koko on 35 ja lankana seiska veikka.
Näiden osoitteesta ei vielä ole ihan varmuutta, mutta kyllä näillekin käyttäjä löytyy.
Viime viikolla meidän etupihan pihlajissa oli kovasti ruokailijoita.
Tilhi on kyllä komea lintu. Mukava oli seurata niiden touhua, kun ne välillä roikkui oksalla pää alaspäin eikä se haitannut tippaakaan syömistä.
Vaan saisihan niistä hienoja kuvia vähän paremmilla laitteilla ja enemmällä opettelulla. Jospa sitä kevään kurssilla oppisi taas vähän paremmaksi kameran käyttäjäksi.
Tänään meillä on oikein ihana ilma, pakkasta kaksi astetta ja hiljalleen putoilee muutamia lumihiutaleita.
Mukavaa tammikuun loppua kaikille :)
Nyt tammikuu näyttää menevän ihan perussukkien parissa, mutta välillä on kiva tehdä ihan normaalia sukkaa ilman ylimääräistä ajattelua.
Nämä naisten sukat on myös Nalle-langasta ja näille tuli kooksi noin 37.
Laitoin käyttämäni langat kuvaan mukaan ja tuo tummin lanka onkin Regiaa.
Tässä myös nuo aikaisemmin tekemäni sukat ja nämä on menossa samaan osoitteeseen.
Tänä aamuna on pakkanen vaan aamusta kiristynyt ja meillä mittari näyttää jo -19. Hyvä syy olla päivä sisällä ja tarttua taas puikkoihin.
Mukavia pakkaspäiviä kaikille :)
Nyt en tarkkaa aikaa muista, mutta luovuin kahvinjuonnista noin kymmenisen vuotta sitten, kun maha ei enää kestänyt sitä. Sen jälkeen olen pitäytynyt teen juonnissa ja teestähän löytyy vaikka mitä makuvaihtoehtoja. Olen myös täysin jouluihminen ja ne yhdistettynä vanhin tyttäreni osti minulle viime joulukuuksi Tee-joulukalenterin.
Joulukalenterissa oli joka numerolle pieniä kuutioita, joiden sisällä oli erimakuisia teepusseja. Mukava oli aloittaa aamu yllätysteellä. Ajattelin heti, että tuo kalenteri pitää kyllä säilyttää ja käyttää uudestaan.
Joulun jälkeen keräsin joulukortit, ja valitsin ja leikkelin sopivia kuvia niistä liimattavaksi kalenteriin. Ja tällaisen sain aikaiseksi.
Liimasin vielä joka päivälle tarroista numerot ja uusi joulukalenteri oli valmis. Nyt minulla on ensi joulukuuhun asti aikaa miettiä täytteet joka päivälle ja sitten palautan tämän tyttärelleni.
Tänään olisi töihinmeno pienen sairausloman jälkeen, pottuvarvas rupeaa olemaan jo sen verran kunnossa, että pystyn pitämään normaaleja kenkiä. Mukavaa viikon aloitusta kaikille :)
