Meillä oli tiistaina Hopen vapaaehtoisten rentoutumispäivä ja ulkonahan me se vietettiin. Paikkana oli Koitelinkoski ja mikäpä sen hienompi paikka luonnon äärellä. Meitä tuli sinne "rentouttamaan" mindfulness-valmentaja Petri Kassinen ja oli ihan mielenkiintoisia juttuja, mitä käytiin läpi. Jäin itse sinne sen jälkeen omin päin rentoutumaan kuvaamisen merkeissä ja laitan muutaman kuvan tähänkin.
Minulla oli nyt viikonloppu vapaata ja eilinen päivä meni myös Hopen toiminnassa. Järjestimme Perhepäivän avustettaville perheille. Siellä oli lapsille kaikenlaista ilmaista toimintaa, pomppulinnaa, aarteenetsintää, taikuriesitystä, limubaaria, saippuakuplakonetta. Tarjottavana oli mm. grillattua makkaraa, vohveleita, hattaraa ja paljon muutakin. Ja nämä kaikki oli perheille ilmaista. Ja tässäpä minun taidonnäyte hattaranpyörittämisestä. (kännykkäkuva)
Ja olihan se sotkuista hommaa. Välillä olin yltäpäältä hattarassa, kun se lentelin pois tuolta pömpelistä. Ja kyllä riitti hattaransyöjiä, moni lapsi haki hattaraa useammankin kerran. Mahtoi olla loppuajasta aika sokerihurmoksessa.
Tänään kiertelin omalla pihamaalla ihastelemassa, kun on niin paljon puita kukkimassa yhdellä kertaa. Tuomessa rupeaa kukinta olemaan kohta ohi, tuomipihlajassa on kukka parhaimmillaan.
Omenapuut on täydessä kukassa.
Vuorenkilpi kukkii kerrankin nätisti.
Ja pihlajakin on nupussa.
Kesäkukkia en ole vielä laittanut, kun nautin rauhassa näistä oman pihan ihanuuksista. Jospa näitä lämpimiä kelejä saadaan nauttia vielä pitkään.
Mukavaa loppukuuta kaikille :)
Äitienpäiväviikonloppuna meillä oli käymässä molemmat tyttäret poikaystävineen ja nuoremmalla oli Maisa-kissa mukana, vähän lisäämässä säpinää meidän huusholliin. Lauantai aamuna olin ensimmäisenä hereillä, kun oli töihin menoa. Ihmettelin, kun kuulin Maisan naukuvan jostain läheltä, mutta en nähnyt missään. Ajattelin sen olevan kuitenkin tyttären makuuhuoneessa, kun sinne oli ovi auki. Jonkin ajan kuluttua keittiössä näin syrjäsilmällä liikettä ja kun katsoin, niin näin tämän.
Meillä on korotettu katto ja katti istui naukumassa kaapiston päällä. Se oli mennyt takan päällisen kautta sinne, eikä se enää päässyt sieltä pois. On se vaan uskomattoman ketterä kissa. Muutaman kerran se meni sinne uudestaan, ennen kuin me laitettiin esteet sinne, ihan vaan oman mielenrauhankin vuoksi.
Äitienpäiväksi leivoin pitkästä aikaa ja tällä kertaa Salted Caramel Cheesecaken Kakkuviikarin ohjeella.
Jonkinmoisen herkkulakon jälkeen se maistuikin herkulliselta.
Nyt tuon peiton valmistumisen jälkeen on ollut vähän tyhjä olo käsitöiden suhteen, mutta sain kuitenkin valmiiksi yhdet jämälankasukat. Näitä tein samaan aikaan peiton kanssa ja vähän meni purkuhommiksi, kun ruskea lanka loppui kesken. Ei auttanut muu kuin tehdä kärkikin raidalliseksi ja vaihtaa keltaiseksi.
Nämä on tehty seiska veikan jämistä ja koko on noin 37. Ja puikot oli 3,5.
Näistä tuli ihan perussukat ja katsotaan jäääkö meille vai meneekö jonnekin muualle. Tällä hetkellä tuntuu, että en rupea tekemään mitään ainakaan paksusta langasta ja ei oikein innostakaan mikään erityisesti. Paitsi ehkä Niina Laitisen Kiertolaiset, jos jostain ohkasemmasta langasta...
Mutta nyt olen nauttinut ulkoilusta ja pihalla olosta, kun on ollut niin ihanan lämpimät ilmat. Ja silloinhan niistä kannattaa nauttia, kun on mahdollista, tiedä vaikka tämäkin olisi ainutkertaista tälle kesää, vaikka toivottavasti ei.
Tämä ensimmäinen kuva on meidän pihalta, ihanaa kun on jo vihreää.
Ja tämä toinen on Oulusta Oritkarin rannasta.
Tällä viikolla kävin kirjastossa ja löysinkin useamman kirjan lainattavaksi. Aloitin ensimmäisenä sellaisen kuin Karen Joy Fowlerin "Jane Austen -lukupiiri" -kirjan ja on ollut mukavaa luettavaa. Jotain vaihtelua minun ainaisille jännityskirjoille. Ja mikä sen mukavampaa kuin makoilla riippumatossa lukemassa ja kärsiä ehkä sitten palaneista käsivarsista, niin kuin minulle kävi. Onneksi se menee muutamassa päivässä ohi.
Mukavaa ja lämmintä toukokuuta kaikille :)
Aloitin viime syksynä innokkaana virkkaamaan Suomi 100 Kalevala-peittoa, ja alku menikin ihan jouhevasti. Jossain vaiheessa sitten tuli muutaman ruudun kanssa hankaluuksia ja peitto jäi odottelemaan uutta innostusta. Nyt olen sen vihdoin saanut valmiiksi, muutamin omin sovelluksin. Jätin ne muutamat vaikeat ruudut tekemättä ja tein joitakin ruutuja tuplana. Yhteensä paloja on kuitenkin se 24 kappaletta.
Käytin lankoina seiska veikkaa ja tuo tumma ruskean sävyinen oli Novitan Nordic Woolia, ja kaikki langat oli omasta lankavarastosta. Paitsi loppuvaiheessa huomasin, että tuo reunuslanka ei riitäkään, niin jouduin sitä tilaamaan kerän verran.
Reunavirkkauksesta jouduin jättämään kaksi viimeistä eli ne koristekerrokset pois, kun se lanka ei siltikään riittänyt, mutta tykkään tuosta suorasta reunasta, kun se ryhdistää tuota peittoa.
Painoa peitolle tuli pikkusen päälle kilon verran ja koska uutta kerää en käyttänyt kokonaan, niin melkein kilon verran sain tähän peittoon käytettyä lankavaraston lankoja. Aluksi mietin, että tästä tulee liian kirjava, mutta tuo tumma reunuslanka mukavasti tasoittaa peiton väriä. Olen kyllä tosi tyytyväinen lopputulokseen :)
Tänään on Helatorstai ja minulla työpäivä edessä. Päivästä näyttää tulevan lämmin ja aurinkoinen eli sopiva keli työmatkapyöräilyyn. Mukavaa ja lämmintä Helatorstaita kaikille :)
Minulla on tällä hetkellä menossa Kalevala-peiton palojen yhdistäminen ja se on ollut ihan kivaa puuhaa, mutta aikaahan siinä menee.
Ja tässä vaiheessa sitten hoksasin, että eihän minulla riitä tuo lanka enää reunuksen ympärille, niin piti laittaa tilaukseen yksi lisäkerä. Eli se siitä jämälankojen käyttämisestä. Muuten olen kyllä saanut käytettyä tähän jo omistamiani lankoja, joten ihan hyvä projekti ollut.
Keskiviikkona meillä oli viimeistä kertaa kansalaisopiston valokuvauskurssi ja laitanpa tähän kuvapläjäyksen kahdelta viimeiseltä kuvauskerralta.
Ensin olimme Oulun torinrannassa kuvaamassa ja silloin sattui ihana aurinkoinen ilma.
Tämä on Kiikelinsaaresta...
...ja tässä Pikisaaresta otettu kirjastolle päin.
Ja tämä Pikisaaren rannasta.
Ja viimeisellä kerralla kävimme Escurialissa, joka ei vielä ollut avoinna, mutta pääsimme sinne kuvaamaan eläimiä. Pääosin kuvaaminen tapahtui hämärässä sisätilassa, mikä aiheutti vähän enempi haastetta, samoin kuin liikkuvat eläimet,
Siellä oli vuohia, lampaita ja alpakoita...
Ja sitten oli sinikelta-arat ja neito-kakadut.
Ja olihan siellä paljon muitakin eläväisiä, kuten 25 kiloa painava kilpikonna, poneja, aaseja, kaneja, kissoja ja ja... kaikkea ei ehditty edes katsomaan ja kuvaamaan.
Nyt pitäisi sitten vaan lähteä aika ajoin kameran kanssa liikkeelle, että pysyisi yllä ja jopa kehittyisi kuvaustaito, kun on perusasiat nyt oppinut.
Minulla meneekin viikonloppu ja vapunaatto töiden merkeissä, mutta mukavaa huhtikuun loppua kaikille :)
Viikonloppuna sain viimeisen palan valmiiksi Kalevala-peitosta. Ja koska muutama ohje tuntui liian vaikealta ja monimutkaiselta, niin virkkasin joitakin paloja kahteen kertaan, mutta käytin niissä värejä vähän eri järjestyksessä, ettei ole ihan samanlaisia.
Olihan siinä hommaa, mutta nyt on 24 palaa valmiina.
Mieheni teki lapuille tällaisen levyn, minkä avulla voin pingoittaa nuo palat ja ovatpahan sitten suorassa ja kutakuinkin saman kokoisia. Enää ei olisi kuin peiton kokoaminen ja reunuksen teko, mikä on taas oma hommansa.
Olen ollut viime syksystä lähtien mukana Oulun Hope-yhdistyksen vapaaehtoistoiminnassa ja olen kyllä tykännyt. Aikaisemmin Matleena kertoi saaneensa paketin lahjoitukseen ja osa siitä on nyt menossa tuonne Oulun Hopeen. Viime viikolla Matleena toi kassin minulle ja siinä oli myös nämä Matleenan itse tekemät myssyt ja säärystimet.
Oli kiva nähdä Matleenaa ja todettiinkin, että asutaan paljon lähempänä toisiamme kuin luultiinkaan :)
Kevät etenee nyt huimaa vauhtia, kun mittari pysyy melkein jo yötkin plussan puolella. Ehkä muutama aste oli viime yönä pakkasta.
Eikö se soliseva vesi ole selvä kevään merkki ja tietysti kesärenkaiden vaihto autoon, mikä meillä tehtiinkin viikonlopun aikana.
Lämmintä viikkoa kaikille :)
Itse olin pääsiäisen muuten töissä, paitsi toinen pääsiäispäivä oli vapaata. Muuten meillä olikin talo täynnä väkeä, kun yhdessä vaiheessa oli kaikki lapset kotona ja isommilla poikakaverit mukana. Ja sittenhän meillä oli keskimmäisen tytön koiranpentu, joka laittoi lisäsäpinää elämään.
Fredi oli välillä vähän höppänä, kun saalisti omaa häntäänsä.
Vanhin tytär toi meille tällaisen pääsiäiskimpun,
ja keskimmäinen tytär oli leiponut täytekakun, mutta siitäpä en ehtinyt ottaa kuvaa. Siinä oli täytteenä omatekosta omenahilloa ja oli juuri sopivan makea. Omasta leipomuksesta ehdin nappasta kuvan, eli kinderpiirakkaa.
Suurena suklaan ystävänä vei vähän niin kuin kielen mennessään.
Muutaman uuden lapun olen saanut virkattua Kalevala-peittooni,
eli Nuotiovalkea ja Pohjolan Häät.
Sitten onkin vähän mietinnässä, miten teen loput palaset. Taidan päätyä siihen, että teen joitakin paloja kahteen kertaan, niin saan 24 palaa täyteen. Eiköhän siinä rupea sitten olemaan jo sopiva koko peitolle.
Eilen meillä oli taas valokuvauskurssi ja tällä kertaa lähdimme porukalla Koitelinkoskelle. Vähän jännättiin, että onko vettä näkösällä ollenkaan, mutta onneksi löydettiin sulaa kohtaa, mitä kuvata.
Sai harjotella virtaavan veden kuvaamista, ja vähän muutakin.
Kesällä on kyllä pakko mennä sinne uudestaan, on siellä niin hienoja kuvauskohteita.
Huhtikuu on nyt hyvällä alulla ja täällä taitaa nyt olla ensimmäisen kerran, että yöllä ei mennyt pakkaselle. Sehän taitaa sitten olla kevät. Mukavaa huhtikuun alkua kaikille :)
Nyt jätin puikot vähäksi aikaa rauhaan ja tartuin virkkuukoukkuun. Syksyllä aloitin Kalevalapeiton yhteisvirkkauksen ja alussa pysyinkin hyvin tahdissa mukana, mutta sitten kun tuli muutama vaikeampi lappu, niin innostus lopahti. Minulla on edelleen ne pari kesken jäänyttä lappua tekemättä, mutta olen sitten jatkanut muilla lappusilla.
Nyt sain valmiiksi Tellervon eli nro 19 ja suunnittelijana on Annika Yrjölä.
Ja toisena Sammon ryöstö eli nro 24 ja suunnittelijana Marika Nordling.
Nyt minulla on tähän Kalevalapeittoon jo 17 lappusta valmiina ja yhteensä peruslappuohjeita on 24 ja bonuslappuja vielä 4 lisäksi. Eli aika hyvällä mallilla peitto jo on.
Viikonloppuna olin varautunut virpojia varten ja mites kävikään. Peräti kaksi trulliporukkaa kävi ovella. Tällä alueella ei enää ole paljoa pieniä lapsia, niin se osaltaan selittää vähäisen määrän. Siinäpä jäi sitten pääsiäiseksi suklaata syötäväksi, mutta onneksi lapset on tulossa käymään, niin tekee varmaan kauppansa. Ei tarvi itse syödä nuorimman kanssa kaikkea.
Meillä on perinteisesti sellainen muniva kana, joka palmusunnuntaista lähtien munii jotain pääsiäissuklaata aina pääsiäiseen saakka. Nyt onkin selvinnyt helpolla, kun on vain nuorimmaiselle tarvinnut laittaa se herkku.
Ja löysin äitini virkkaaman liinan, joka on, en tiedä valehtelenko nyt, mutta varmaan 50 vuotta vanha.
Ja tässä on myös äitini tekemä uudempi liina.
Ja viikonloppuna ostin myös narsisseja.
Ja tässä yksi tyttöjen tekemä vanha pääsiäiskoriste, joka pääsi esille roikkumaan keittiön lampusta.
Aluksi ajattelin, että en laita paljoa koristeita, mutta kyllä ne lasten tekemät pääsiäiskoristeet on vaan niin ihania, että pakkohan niitä oli jotain esille laittaa.
Mukavaa ja aurinkoista pääsiäisen odotusta kaikille :)
Halusin seuraavaksi tehdä jotain telkkarinkatsomistyötä ja perusvillasukkahan käy siihen hyvin. Näissä ei ole mitään ihmeellistä, harmaa sukka valkoisilla raidoilla.
Lankana on seiska veikkaa ja puikot 3,5 ja koko on aikalailla omaan jalkaan sopiva eli noin 37. Nämä saakin olla viimeiset sukat vähään aikaan, jos välillä sitten jotain muuta.
Sukat on harmaat niinkuin on ulkona ilmakin tänään. Aivan pientä lunta tuiskuttaa tuulen mukana vähän joka suunnasta. Sitä ennen olikin pakkasta reilummin ja auringon paistetta.
Tässä vielä kuva minusta ja tyttären Maisa-kissasta, kun olivat viimeksi käymässä.
Maisa jäikin sitten meille muutamaksi päiväksi hoitoon, kun tytär kävi poikaystävänsä kanssa hakemassa vähän kauempaa koiranpennun. Ensimmäinen reaktio Maisalla oli selkä köyryssä takapakkia, kun se näki pennun.
Ja tässä welshin corgi, Fredi ja Maisa uskaltautuvat jo kuonokosketuksiin. Ja heti kun olivat kotiin päässeet, niin niistä oli tullut parhaimpia kaveruksia, jotka leikkivät sulassa sovussa.
Kävin tänään jo aamusta kaupassa ja samalla ostin virpojille jotain pientä annettavaa, kun ensi sunnuntaina on täällä päin se virpomispäivä.
Mukavaa pääsiäisen odotusta kaikille :)
Jokin aika sitten ostin Niina Laitisen kirjan Villasukkien Vuosi ja sain sieltä nyt ensimmäisen mallin valmiiksi.
Tämä malli on itse asiassa sellainen, mikä heti ensimmäisenä pisti silmään ja kaikista malleista tästä tykkään eniten. Ja sehän on Levottomat.
Lankana tässä on Nalle ja puikot numero 3. Ohje oli tehty eri langalle ja ohkasemmille puikoille, mutta mun käsiala on sen verran napakka, että ihan pystyin tekemään ohjeen mukaan ja hyvät tuli.
Nämä on kokoa 36-37 ja kerästä jäi pieni jämä vielä jäljelle. Nämä on menossa lahjaksi, mutta sen verran ihana ohje oli, että jospa nämä tulisi tehtyä vielä joskus itsellekin.
Mun talviloma on jo loppunut ja viimeistä vapaapäivää vietän ennen töitten alkua. Talviloman kunniaksi leivoin vähän makeaa.
Tämä on Kinuskikissan ohjeella S'more Salted Caramel Cake ja olihan se tietysti hyvää.
Itse pohja ei ollut niin makeaa, mutta päällinen senkin edestä. Hyvin kelpasi kahvin ja teen kanssa.
Maaliskuu maata näyttää ja kyllähän se aurinko jo mukavasti lämmittää päiväsaikaan. Yöpakkaset meinaa vaan vielä olla aika korkeita, parissakymmenessä huitelee.
Aurinkoista maaliskuun alkua kaikille :)
