Meillä on todellakin kaksi omenapuuta ja kumpaankin on tullut ihan mukavasti omenoita. Kuivan kesän jäljiltä omenat on jääneet aika pieniksi, mutta lämmön ansiosta ne rupeaa olemaan hyvinkin jo kypsiä. Monesti on joutunut odottamaan myöhäsempää puuta paljon pidemmälle syksyyn, ennen kuin ovat kypsyneet.
Mieheni syntymäpäivä on tulevalla viikolla ja perinteitä jatkaen leivoin omenapiirakan. Tällä kertaa kokeilin amerikkalaista omenapiirakkaa eli apple pie -piirakkaa.
Sinänsä helppo tehdä, mutta nättiä en siitä millään saanut. Pidin ohjeen mukaan päällikantta vähän aikaa pakkasessa, että se olisi helpompi laittaa, mutta oli ehkä liian kauan ja halkeili sitten.
Vähän laitoin tomusokeria pinnalle ja kyllähän se tuntui maistuvan.
Varsinkin paksun vaniljakastikkeen kera.
Ja koska omenoita riittää, niin meillä kävijät saavatkin aina pussillisen omenoita mukaansa :)
Syksyistä, mutta lämmintä tulevaa viikkoa kaikille :)
Neulomista, virkkausta, leipomuksia ja muita harrasteita kera miehen, kolmen tytön ja yhden koiran.
sunnuntai 26. elokuuta 2018
keskiviikko 22. elokuuta 2018
Makramee
Tyttären ystävä oli tehnyt tyttärelle makramee-seinävaatteen ja siitä minäkin innostuin kokeilemaan. Ostin luonnonvalkoista Lankavan Paulina-kudoslankaa ja ei kun ohjetta etsimään. Sehän olikin sitten vaikeampaa, enkä oikein mieleistä löytänyt. Niinpä yhdistelin pätkän Lankavan-sivuilta löytynyttä ohjetta ja Lankatekniikoiden käsikirjasta löytynyttä solmuohjetta.
Kokoa tälle tuli noin 70 x 30, ihan kivan kokoinen ensimmäiseksi tekeleeksi.
Kirjasta löysin sellaisen kuin Isabellan eli Josefinan solmun, jota tein tuohon keskelle
Pitääkin seuraavalla kerralla etsiä kirjastosta Makramee-kirjoja, jos sieltä löytyisi sopivia ohjeita. Olisi hienoa tehdä sellainen iso seinävaate makrameesta.
Minullakin on työt alkaneet, mutta loman lopulla kävimme vanhempieni luona ja lainasin sieltä pari valokuva-albumia.
Halusin näistä skannata kuvia itselleni suvusta ja vanhempieni alkuajoista. Skannausta helpotti, kun albumeista sai sivut irti kunhan aukaisi ensin nuo kiinnipitävät narut. Löytyi paljon ihania kuvia, joista teetin vielä itselleni paperiversiot.
Tässä olen minä 1-vuotiaana, virkattu mekko päällä :)
Mukavaa elokuun jatkoa kaikille :)
Kokoa tälle tuli noin 70 x 30, ihan kivan kokoinen ensimmäiseksi tekeleeksi.
Kirjasta löysin sellaisen kuin Isabellan eli Josefinan solmun, jota tein tuohon keskelle
Pitääkin seuraavalla kerralla etsiä kirjastosta Makramee-kirjoja, jos sieltä löytyisi sopivia ohjeita. Olisi hienoa tehdä sellainen iso seinävaate makrameesta.
Minullakin on työt alkaneet, mutta loman lopulla kävimme vanhempieni luona ja lainasin sieltä pari valokuva-albumia.
Halusin näistä skannata kuvia itselleni suvusta ja vanhempieni alkuajoista. Skannausta helpotti, kun albumeista sai sivut irti kunhan aukaisi ensin nuo kiinnipitävät narut. Löytyi paljon ihania kuvia, joista teetin vielä itselleni paperiversiot.
Tässä olen minä 1-vuotiaana, virkattu mekko päällä :)
Mukavaa elokuun jatkoa kaikille :)
sunnuntai 5. elokuuta 2018
Kesän käsityöt
Mietin vähän aikaa, että voinko laittaa otsikon monikossa, mutta kyllä, sukat olen saanut kesän aikan valmiiksi :)
Kesäkuun alussa aloitin tekemään Niina Laitisen Villasukkien vuosi -kirjasta Kiertolaisia ja heinäkuun lopussa sain ne valmiiksi. Kesä on todellakin mennyt muuta touhuillessa ja käsityöt jäänyt vähemmälle.
Lankana näissä sukissa on harmaa Nalle, mitä jäi tekemästäni Hailuotolaisesta. Ja nyt ei enää ole sitä lankaa kuin pienet nöttöset.
Tein kolmosen puikoilla ja kokoa näillä on 38. Ja nuorimmaiselle juuri sopivat.
Heinäkuun lopulla vietettiin useampi päivä Tahkon lähellä vuokramökissä ja mikä siellä oli ollessa, kun mökissä oli ilmalämpöpumppu viilentämässä ja ulkona yli kolmekymmentä astetta lämmintä. Siellä sain minäkin luovuttua talviturkistani.
Kaikki kolme tytärtä saatiin mökille mukaan, mikä olikin hieno juttu. Miehen kanssa ollaan sen verran aamuvirkkuja, että yhtenä aamuna lähdettiin kahdestaan Tahkolle kiipeämään portaita pitkin ylös mäen päälle.
Rappusia riitti 800 metriä kiivettäväksi, mutta itse nousu oli 180 metriä. Hiki olisi varmaan tullut viileämpänäkin päivänä ja nyt oli kyllä voittajafiilis, kun ylös pääsi. Mutta hienot oli maisemat.
Ylhäällä jouduttiin vielä jonkin matkaa kävelemään ennen kuin päästiin siellä olevaan ravintolaan. Ja sieltä menikin sitten rinnehissi alas, niin ei tarvinnut enää portaita pitkin laskeutua.
Kotipihalla on jonkin verran vielä kasveissa eloa, punaista viinimarjaa on ainakin kypsynyt.
Ja nyt kun saatiin vihdoin sateitakin tänne, niin jospa muutkin tässä vielä elpyy. Omenaa ainakin on tulossa hyvin.
Minulla on vielä viikko lomaa jäljellä ja se menee aikalailla makuuhuoneen remontissa. Meillä onkin kaikki muut makuuhuoneet remontoitu pikku hiljaa, mutta omalla ei ole ollut niin kiirettä. Nyt kuitenkin kaksikymmentä vuotta vanhat kukkatapetit saa väistyä uuden tieltä.
Tulevalla viikolla alkaa varmaan monessa perheessä viimeistään normaali arki, kun koulut alkaa. Niin meilläkin lähtee nuorimmainen naapurikaupunkiin opiskelemaan lähihoitajaksi ja joutuu opettelemaan aikaiset aamut ja bussilla kulkemisen.
Mukavaa elokuun alkua kaikille :)
Kesäkuun alussa aloitin tekemään Niina Laitisen Villasukkien vuosi -kirjasta Kiertolaisia ja heinäkuun lopussa sain ne valmiiksi. Kesä on todellakin mennyt muuta touhuillessa ja käsityöt jäänyt vähemmälle.
Lankana näissä sukissa on harmaa Nalle, mitä jäi tekemästäni Hailuotolaisesta. Ja nyt ei enää ole sitä lankaa kuin pienet nöttöset.
Tein kolmosen puikoilla ja kokoa näillä on 38. Ja nuorimmaiselle juuri sopivat.
Heinäkuun lopulla vietettiin useampi päivä Tahkon lähellä vuokramökissä ja mikä siellä oli ollessa, kun mökissä oli ilmalämpöpumppu viilentämässä ja ulkona yli kolmekymmentä astetta lämmintä. Siellä sain minäkin luovuttua talviturkistani.
Kaikki kolme tytärtä saatiin mökille mukaan, mikä olikin hieno juttu. Miehen kanssa ollaan sen verran aamuvirkkuja, että yhtenä aamuna lähdettiin kahdestaan Tahkolle kiipeämään portaita pitkin ylös mäen päälle.
Rappusia riitti 800 metriä kiivettäväksi, mutta itse nousu oli 180 metriä. Hiki olisi varmaan tullut viileämpänäkin päivänä ja nyt oli kyllä voittajafiilis, kun ylös pääsi. Mutta hienot oli maisemat.
Ylhäällä jouduttiin vielä jonkin matkaa kävelemään ennen kuin päästiin siellä olevaan ravintolaan. Ja sieltä menikin sitten rinnehissi alas, niin ei tarvinnut enää portaita pitkin laskeutua.
Kotipihalla on jonkin verran vielä kasveissa eloa, punaista viinimarjaa on ainakin kypsynyt.
Ja nyt kun saatiin vihdoin sateitakin tänne, niin jospa muutkin tässä vielä elpyy. Omenaa ainakin on tulossa hyvin.
Minulla on vielä viikko lomaa jäljellä ja se menee aikalailla makuuhuoneen remontissa. Meillä onkin kaikki muut makuuhuoneet remontoitu pikku hiljaa, mutta omalla ei ole ollut niin kiirettä. Nyt kuitenkin kaksikymmentä vuotta vanhat kukkatapetit saa väistyä uuden tieltä.
Tulevalla viikolla alkaa varmaan monessa perheessä viimeistään normaali arki, kun koulut alkaa. Niin meilläkin lähtee nuorimmainen naapurikaupunkiin opiskelemaan lähihoitajaksi ja joutuu opettelemaan aikaiset aamut ja bussilla kulkemisen.
Mukavaa elokuun alkua kaikille :)
keskiviikko 20. kesäkuuta 2018
Kesätunnelmia
Viikonloppuna vietettiin ystävän pyöreitä eli viisikymppisiä ja juhlapaikkana oli mökki, jonka pihapiiriin kuului uutta ja vanhaa rakennusta ja oli kyllä kiva ympäristö.
Tämä oli se vanha mökki, mikä ei nyt ollut juhlapaikkana, mutta sinnekin pääsi käymään.
Sieltä löytyi myös tällainen vanha hirsinen aittarakennus.
Olin sen verran apuna mukana, että leivoin toisen täytekakun sinne.
Paljon oli kaikenlaista ohjelmaa, ja päivä ja ilta kului joutuisasti. Minä tietenkin kuljin siellä kameran kanssa ja mukavaa oli.
Tässä onkin sitten meidän omalta pihalta. Juhannusruusu on jo kovastikin kukassa.
Tuosta varren pätkästä näkee, että tuo on jo aika vanhaa pensasta. Viime kesänä laitettiin siitä pensaanalkua uuteen paikkaan, mutta sepä ei lähtenytkään kasvamaan. Pitää tänä kesänä yrittää uudestaan.
Lintujen juottoallas, mutta siinä ei kovin ole ollut vilskettä vaikka nyt on ollutkin kuiva alkukesä.
Ja sitten meidän hennon punainen ruusu pörriäisen kanssa.
Nyt onkin juhannusviikko ja olisi tässä pari päivää töitä ja sitten juhannus vapaata ja sunnuntaina taas töitä. Ja käsitöistä ei ole paljoa kerrottavaa, toinen sukka vieläkin kesken. Jospa se tässä viikon aikana valmistuisi, kun kovasti haluttaisi aloittaa yksi huivi, mutta päätin että sukat ensin valmiiksi.
Oikein ihanaa juhannusta kaikille, sateisesta säästä huolimatta :)
perjantai 8. kesäkuuta 2018
Vilskettä kesäkuun alkuun
Meidän nuorimmainenkin pääsi nyt yläasteelta ja viikon päästä jännätään, että mihin seuraavaksi. Nyt hän viettää kuitenkin ansaittua lomaa, samoin kuin keskimmäinen, kun hänellä loppui määräaikainen työ. Niinpä maanantaina keskimmäinen tuli Kemistä junalla meille koiransa kanssa. No, poikakaveri tuli seuraavana päivänä perässä heidän kissan kanssa ja nuorimmaisellekin oli tullut yksi kaveri kauempaa vierailulle, niin riittihän meillä vilskettä.
Tässä Fredi, kohta puoli vuotta, ja Maisa, vuoden ikäinen, sopuisasti samalla vesikupilla. Olihan haastavaa yrittää ottaa niistä yhteistä kuvaa.
Tässä menossa kisuamista, joka useammin yltyi liian rajuksi. Fredi oli aika usein turhaa härnäämässä Maisaa ja myös meidän Axua. Ja niin kuin tässä näkee Axun ilmeestä, niin kyllä se takaisin antoi. Ja Fredi selkeesti alistui meidän koiralle, kun se kunnolla sille sanoi, mutta silti Fredi jatkoi härnäämistä.
Loppu ajasta niillä jo meni selvästi rauhallisemmin, mutta aikamoinen jääräpää tämä nuori koira oli. Eilen he lähtivät takaisin Kemiin ja niin oli Maisa ja Fredi olleet väsyneitä ja nukkuneet heti kotiin päästyään. Ja niin nukkui myös meidän Axu.
Lämpimät ilmat loppui viikonlopun jälkeen ja nyt onkin ollut todella vilpoista. Eilen satoi vihdoin ja viimein vettä ja nyt on aikalailla pilvessä. Pihalla onkin nyt ehditty tehdä kaikenlaista. Mies öljysi meidän pihatuoleja.
Marjapensaita ollaan siirrelty ja kasvimaata laitettu. Kuunliljatkin oli niin runsaina, että annettiin niitä eteenpäin. Mutta kesäkukat on edelleen puutarhalla, jospa tässä vielä ne saisi haettua.
Muuten rupeaakin pihalla olemaan hommat hyvällä mallilla. Käsitöitä olen tehnyt harvakseltaan, eikä tällä hetkellä ole kuin yksi keskeneräinen puikoilla ja se on Niina Laitisen Kiertolaiset.
Mukavaa kesäkuun alkua kaikille, vilpoisimmista keleistä huolimatta :)
Tässä Fredi, kohta puoli vuotta, ja Maisa, vuoden ikäinen, sopuisasti samalla vesikupilla. Olihan haastavaa yrittää ottaa niistä yhteistä kuvaa.
Tässä menossa kisuamista, joka useammin yltyi liian rajuksi. Fredi oli aika usein turhaa härnäämässä Maisaa ja myös meidän Axua. Ja niin kuin tässä näkee Axun ilmeestä, niin kyllä se takaisin antoi. Ja Fredi selkeesti alistui meidän koiralle, kun se kunnolla sille sanoi, mutta silti Fredi jatkoi härnäämistä.
Loppu ajasta niillä jo meni selvästi rauhallisemmin, mutta aikamoinen jääräpää tämä nuori koira oli. Eilen he lähtivät takaisin Kemiin ja niin oli Maisa ja Fredi olleet väsyneitä ja nukkuneet heti kotiin päästyään. Ja niin nukkui myös meidän Axu.
Lämpimät ilmat loppui viikonlopun jälkeen ja nyt onkin ollut todella vilpoista. Eilen satoi vihdoin ja viimein vettä ja nyt on aikalailla pilvessä. Pihalla onkin nyt ehditty tehdä kaikenlaista. Mies öljysi meidän pihatuoleja.
Marjapensaita ollaan siirrelty ja kasvimaata laitettu. Kuunliljatkin oli niin runsaina, että annettiin niitä eteenpäin. Mutta kesäkukat on edelleen puutarhalla, jospa tässä vielä ne saisi haettua.
Muuten rupeaakin pihalla olemaan hommat hyvällä mallilla. Käsitöitä olen tehnyt harvakseltaan, eikä tällä hetkellä ole kuin yksi keskeneräinen puikoilla ja se on Niina Laitisen Kiertolaiset.
Mukavaa kesäkuun alkua kaikille, vilpoisimmista keleistä huolimatta :)
sunnuntai 27. toukokuuta 2018
Ulkoilmasta nautiskelua
Meillä oli tiistaina Hopen vapaaehtoisten rentoutumispäivä ja ulkonahan me se vietettiin. Paikkana oli Koitelinkoski ja mikäpä sen hienompi paikka luonnon äärellä. Meitä tuli sinne "rentouttamaan" mindfulness-valmentaja Petri Kassinen ja oli ihan mielenkiintoisia juttuja, mitä käytiin läpi. Jäin itse sinne sen jälkeen omin päin rentoutumaan kuvaamisen merkeissä ja laitan muutaman kuvan tähänkin.
Minulla oli nyt viikonloppu vapaata ja eilinen päivä meni myös Hopen toiminnassa. Järjestimme Perhepäivän avustettaville perheille. Siellä oli lapsille kaikenlaista ilmaista toimintaa, pomppulinnaa, aarteenetsintää, taikuriesitystä, limubaaria, saippuakuplakonetta. Tarjottavana oli mm. grillattua makkaraa, vohveleita, hattaraa ja paljon muutakin. Ja nämä kaikki oli perheille ilmaista. Ja tässäpä minun taidonnäyte hattaranpyörittämisestä. (kännykkäkuva)
Ja olihan se sotkuista hommaa. Välillä olin yltäpäältä hattarassa, kun se lentelin pois tuolta pömpelistä. Ja kyllä riitti hattaransyöjiä, moni lapsi haki hattaraa useammankin kerran. Mahtoi olla loppuajasta aika sokerihurmoksessa.
Tänään kiertelin omalla pihamaalla ihastelemassa, kun on niin paljon puita kukkimassa yhdellä kertaa. Tuomessa rupeaa kukinta olemaan kohta ohi, tuomipihlajassa on kukka parhaimmillaan.
Omenapuut on täydessä kukassa.
Vuorenkilpi kukkii kerrankin nätisti.
Ja pihlajakin on nupussa.
Kesäkukkia en ole vielä laittanut, kun nautin rauhassa näistä oman pihan ihanuuksista. Jospa näitä lämpimiä kelejä saadaan nauttia vielä pitkään.
Mukavaa loppukuuta kaikille :)
Minulla oli nyt viikonloppu vapaata ja eilinen päivä meni myös Hopen toiminnassa. Järjestimme Perhepäivän avustettaville perheille. Siellä oli lapsille kaikenlaista ilmaista toimintaa, pomppulinnaa, aarteenetsintää, taikuriesitystä, limubaaria, saippuakuplakonetta. Tarjottavana oli mm. grillattua makkaraa, vohveleita, hattaraa ja paljon muutakin. Ja nämä kaikki oli perheille ilmaista. Ja tässäpä minun taidonnäyte hattaranpyörittämisestä. (kännykkäkuva)
Ja olihan se sotkuista hommaa. Välillä olin yltäpäältä hattarassa, kun se lentelin pois tuolta pömpelistä. Ja kyllä riitti hattaransyöjiä, moni lapsi haki hattaraa useammankin kerran. Mahtoi olla loppuajasta aika sokerihurmoksessa.
Tänään kiertelin omalla pihamaalla ihastelemassa, kun on niin paljon puita kukkimassa yhdellä kertaa. Tuomessa rupeaa kukinta olemaan kohta ohi, tuomipihlajassa on kukka parhaimmillaan.
Omenapuut on täydessä kukassa.
Vuorenkilpi kukkii kerrankin nätisti.
Ja pihlajakin on nupussa.
Kesäkukkia en ole vielä laittanut, kun nautin rauhassa näistä oman pihan ihanuuksista. Jospa näitä lämpimiä kelejä saadaan nauttia vielä pitkään.
Mukavaa loppukuuta kaikille :)
torstai 17. toukokuuta 2018
Kesän tuntua ja villasukkaa
Äitienpäiväviikonloppuna meillä oli käymässä molemmat tyttäret poikaystävineen ja nuoremmalla oli Maisa-kissa mukana, vähän lisäämässä säpinää meidän huusholliin. Lauantai aamuna olin ensimmäisenä hereillä, kun oli töihin menoa. Ihmettelin, kun kuulin Maisan naukuvan jostain läheltä, mutta en nähnyt missään. Ajattelin sen olevan kuitenkin tyttären makuuhuoneessa, kun sinne oli ovi auki. Jonkin ajan kuluttua keittiössä näin syrjäsilmällä liikettä ja kun katsoin, niin näin tämän.
Meillä on korotettu katto ja katti istui naukumassa kaapiston päällä. Se oli mennyt takan päällisen kautta sinne, eikä se enää päässyt sieltä pois. On se vaan uskomattoman ketterä kissa. Muutaman kerran se meni sinne uudestaan, ennen kuin me laitettiin esteet sinne, ihan vaan oman mielenrauhankin vuoksi.
Äitienpäiväksi leivoin pitkästä aikaa ja tällä kertaa Salted Caramel Cheesecaken Kakkuviikarin ohjeella.
Jonkinmoisen herkkulakon jälkeen se maistuikin herkulliselta.
Nyt tuon peiton valmistumisen jälkeen on ollut vähän tyhjä olo käsitöiden suhteen, mutta sain kuitenkin valmiiksi yhdet jämälankasukat. Näitä tein samaan aikaan peiton kanssa ja vähän meni purkuhommiksi, kun ruskea lanka loppui kesken. Ei auttanut muu kuin tehdä kärkikin raidalliseksi ja vaihtaa keltaiseksi.
Nämä on tehty seiska veikan jämistä ja koko on noin 37. Ja puikot oli 3,5.
Näistä tuli ihan perussukat ja katsotaan jäääkö meille vai meneekö jonnekin muualle. Tällä hetkellä tuntuu, että en rupea tekemään mitään ainakaan paksusta langasta ja ei oikein innostakaan mikään erityisesti. Paitsi ehkä Niina Laitisen Kiertolaiset, jos jostain ohkasemmasta langasta...
Mutta nyt olen nauttinut ulkoilusta ja pihalla olosta, kun on ollut niin ihanan lämpimät ilmat. Ja silloinhan niistä kannattaa nauttia, kun on mahdollista, tiedä vaikka tämäkin olisi ainutkertaista tälle kesää, vaikka toivottavasti ei.
Tämä ensimmäinen kuva on meidän pihalta, ihanaa kun on jo vihreää.
Ja tämä toinen on Oulusta Oritkarin rannasta.
Tällä viikolla kävin kirjastossa ja löysinkin useamman kirjan lainattavaksi. Aloitin ensimmäisenä sellaisen kuin Karen Joy Fowlerin "Jane Austen -lukupiiri" -kirjan ja on ollut mukavaa luettavaa. Jotain vaihtelua minun ainaisille jännityskirjoille. Ja mikä sen mukavampaa kuin makoilla riippumatossa lukemassa ja kärsiä ehkä sitten palaneista käsivarsista, niin kuin minulle kävi. Onneksi se menee muutamassa päivässä ohi.
Mukavaa ja lämmintä toukokuuta kaikille :)
Meillä on korotettu katto ja katti istui naukumassa kaapiston päällä. Se oli mennyt takan päällisen kautta sinne, eikä se enää päässyt sieltä pois. On se vaan uskomattoman ketterä kissa. Muutaman kerran se meni sinne uudestaan, ennen kuin me laitettiin esteet sinne, ihan vaan oman mielenrauhankin vuoksi.
Äitienpäiväksi leivoin pitkästä aikaa ja tällä kertaa Salted Caramel Cheesecaken Kakkuviikarin ohjeella.
Jonkinmoisen herkkulakon jälkeen se maistuikin herkulliselta.
Nyt tuon peiton valmistumisen jälkeen on ollut vähän tyhjä olo käsitöiden suhteen, mutta sain kuitenkin valmiiksi yhdet jämälankasukat. Näitä tein samaan aikaan peiton kanssa ja vähän meni purkuhommiksi, kun ruskea lanka loppui kesken. Ei auttanut muu kuin tehdä kärkikin raidalliseksi ja vaihtaa keltaiseksi.
Nämä on tehty seiska veikan jämistä ja koko on noin 37. Ja puikot oli 3,5.
Näistä tuli ihan perussukat ja katsotaan jäääkö meille vai meneekö jonnekin muualle. Tällä hetkellä tuntuu, että en rupea tekemään mitään ainakaan paksusta langasta ja ei oikein innostakaan mikään erityisesti. Paitsi ehkä Niina Laitisen Kiertolaiset, jos jostain ohkasemmasta langasta...
Mutta nyt olen nauttinut ulkoilusta ja pihalla olosta, kun on ollut niin ihanan lämpimät ilmat. Ja silloinhan niistä kannattaa nauttia, kun on mahdollista, tiedä vaikka tämäkin olisi ainutkertaista tälle kesää, vaikka toivottavasti ei.
Tämä ensimmäinen kuva on meidän pihalta, ihanaa kun on jo vihreää.
Tällä viikolla kävin kirjastossa ja löysinkin useamman kirjan lainattavaksi. Aloitin ensimmäisenä sellaisen kuin Karen Joy Fowlerin "Jane Austen -lukupiiri" -kirjan ja on ollut mukavaa luettavaa. Jotain vaihtelua minun ainaisille jännityskirjoille. Ja mikä sen mukavampaa kuin makoilla riippumatossa lukemassa ja kärsiä ehkä sitten palaneista käsivarsista, niin kuin minulle kävi. Onneksi se menee muutamassa päivässä ohi.
Mukavaa ja lämmintä toukokuuta kaikille :)
torstai 10. toukokuuta 2018
Nyt se on valmis
Aloitin viime syksynä innokkaana virkkaamaan Suomi 100 Kalevala-peittoa, ja alku menikin ihan jouhevasti. Jossain vaiheessa sitten tuli muutaman ruudun kanssa hankaluuksia ja peitto jäi odottelemaan uutta innostusta. Nyt olen sen vihdoin saanut valmiiksi, muutamin omin sovelluksin. Jätin ne muutamat vaikeat ruudut tekemättä ja tein joitakin ruutuja tuplana. Yhteensä paloja on kuitenkin se 24 kappaletta.
Käytin lankoina seiska veikkaa ja tuo tumma ruskean sävyinen oli Novitan Nordic Woolia, ja kaikki langat oli omasta lankavarastosta. Paitsi loppuvaiheessa huomasin, että tuo reunuslanka ei riitäkään, niin jouduin sitä tilaamaan kerän verran.
Reunavirkkauksesta jouduin jättämään kaksi viimeistä eli ne koristekerrokset pois, kun se lanka ei siltikään riittänyt, mutta tykkään tuosta suorasta reunasta, kun se ryhdistää tuota peittoa.
Painoa peitolle tuli pikkusen päälle kilon verran ja koska uutta kerää en käyttänyt kokonaan, niin melkein kilon verran sain tähän peittoon käytettyä lankavaraston lankoja. Aluksi mietin, että tästä tulee liian kirjava, mutta tuo tumma reunuslanka mukavasti tasoittaa peiton väriä. Olen kyllä tosi tyytyväinen lopputulokseen :)
Tänään on Helatorstai ja minulla työpäivä edessä. Päivästä näyttää tulevan lämmin ja aurinkoinen eli sopiva keli työmatkapyöräilyyn. Mukavaa ja lämmintä Helatorstaita kaikille :)
Käytin lankoina seiska veikkaa ja tuo tumma ruskean sävyinen oli Novitan Nordic Woolia, ja kaikki langat oli omasta lankavarastosta. Paitsi loppuvaiheessa huomasin, että tuo reunuslanka ei riitäkään, niin jouduin sitä tilaamaan kerän verran.
Reunavirkkauksesta jouduin jättämään kaksi viimeistä eli ne koristekerrokset pois, kun se lanka ei siltikään riittänyt, mutta tykkään tuosta suorasta reunasta, kun se ryhdistää tuota peittoa.
Painoa peitolle tuli pikkusen päälle kilon verran ja koska uutta kerää en käyttänyt kokonaan, niin melkein kilon verran sain tähän peittoon käytettyä lankavaraston lankoja. Aluksi mietin, että tästä tulee liian kirjava, mutta tuo tumma reunuslanka mukavasti tasoittaa peiton väriä. Olen kyllä tosi tyytyväinen lopputulokseen :)
Tänään on Helatorstai ja minulla työpäivä edessä. Päivästä näyttää tulevan lämmin ja aurinkoinen eli sopiva keli työmatkapyöräilyyn. Mukavaa ja lämmintä Helatorstaita kaikille :)
perjantai 27. huhtikuuta 2018
Peiton kasaamista ja valokuvausta
Minulla on tällä hetkellä menossa Kalevala-peiton palojen yhdistäminen ja se on ollut ihan kivaa puuhaa, mutta aikaahan siinä menee.
Ja tässä vaiheessa sitten hoksasin, että eihän minulla riitä tuo lanka enää reunuksen ympärille, niin piti laittaa tilaukseen yksi lisäkerä. Eli se siitä jämälankojen käyttämisestä. Muuten olen kyllä saanut käytettyä tähän jo omistamiani lankoja, joten ihan hyvä projekti ollut.
Keskiviikkona meillä oli viimeistä kertaa kansalaisopiston valokuvauskurssi ja laitanpa tähän kuvapläjäyksen kahdelta viimeiseltä kuvauskerralta.
Ensin olimme Oulun torinrannassa kuvaamassa ja silloin sattui ihana aurinkoinen ilma.
Tämä on Kiikelinsaaresta...
...ja tässä Pikisaaresta otettu kirjastolle päin.
Ja tämä Pikisaaren rannasta.
Ja viimeisellä kerralla kävimme Escurialissa, joka ei vielä ollut avoinna, mutta pääsimme sinne kuvaamaan eläimiä. Pääosin kuvaaminen tapahtui hämärässä sisätilassa, mikä aiheutti vähän enempi haastetta, samoin kuin liikkuvat eläimet,
Siellä oli vuohia, lampaita ja alpakoita...
Ja sitten oli sinikelta-arat ja neito-kakadut.
Ja olihan siellä paljon muitakin eläväisiä, kuten 25 kiloa painava kilpikonna, poneja, aaseja, kaneja, kissoja ja ja... kaikkea ei ehditty edes katsomaan ja kuvaamaan.
Nyt pitäisi sitten vaan lähteä aika ajoin kameran kanssa liikkeelle, että pysyisi yllä ja jopa kehittyisi kuvaustaito, kun on perusasiat nyt oppinut.
Minulla meneekin viikonloppu ja vapunaatto töiden merkeissä, mutta mukavaa huhtikuun loppua kaikille :)
Ja tässä vaiheessa sitten hoksasin, että eihän minulla riitä tuo lanka enää reunuksen ympärille, niin piti laittaa tilaukseen yksi lisäkerä. Eli se siitä jämälankojen käyttämisestä. Muuten olen kyllä saanut käytettyä tähän jo omistamiani lankoja, joten ihan hyvä projekti ollut.
Keskiviikkona meillä oli viimeistä kertaa kansalaisopiston valokuvauskurssi ja laitanpa tähän kuvapläjäyksen kahdelta viimeiseltä kuvauskerralta.
Ensin olimme Oulun torinrannassa kuvaamassa ja silloin sattui ihana aurinkoinen ilma.
Tämä on Kiikelinsaaresta...
...ja tässä Pikisaaresta otettu kirjastolle päin.
Ja tämä Pikisaaren rannasta.
Ja viimeisellä kerralla kävimme Escurialissa, joka ei vielä ollut avoinna, mutta pääsimme sinne kuvaamaan eläimiä. Pääosin kuvaaminen tapahtui hämärässä sisätilassa, mikä aiheutti vähän enempi haastetta, samoin kuin liikkuvat eläimet,
Siellä oli vuohia, lampaita ja alpakoita...
Ja sitten oli sinikelta-arat ja neito-kakadut.
Ja olihan siellä paljon muitakin eläväisiä, kuten 25 kiloa painava kilpikonna, poneja, aaseja, kaneja, kissoja ja ja... kaikkea ei ehditty edes katsomaan ja kuvaamaan.
Nyt pitäisi sitten vaan lähteä aika ajoin kameran kanssa liikkeelle, että pysyisi yllä ja jopa kehittyisi kuvaustaito, kun on perusasiat nyt oppinut.
Minulla meneekin viikonloppu ja vapunaatto töiden merkeissä, mutta mukavaa huhtikuun loppua kaikille :)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)